Silminnäkijän kuvaus Oitin pyörremyrskystä
elokuussa 1932
Näillä sivuilla kerrotaan toisaalla Oitin kuuluisasta pyörremyrskystä.
Seuraavassa silminnäkijän kuvaus tuosta luonnonilmiöstä.
Pyörremyrskyn repimiä rakennuksia Oitissa
Oitin asemapäällikkö Suosalmi kertoo
" Olin juuri lähdössä huoneistostani virkahuoneeseeni, kun pyörremyrsky puhkesi.
Onneksi lähtöni viivästyi parin minuutin verran, sillä jos olisin tullut menneeksi ulos,
olisin tuskin enää elävien kirjoissa.
Vähän ennen klo puolta 16 oli eräs tyttäreni huomattanut ulkona vallitsevan valais-
tuksen omituisuudesta. Pohjoisella taholla vallitsi uhkaava pimeys, samalla kun
etelän suunnalla oli melkein poutaista kirkkautta. Pohjoisessa näkyikin synkkiä
läheneviä ukkospilviä voimakkaan etelätuulen puhaltaessa maanpinnalla.
Yht´äkkiä luonto pimeni ja kuului ukkosen jyrinää ilman, että kuitenkaan saatoimme
nähdä salamoita. Melkein heti puhkesi raju rankkasade. Tuima tuulenpuuska rikkoi
eräitä ikkunaruutuja tuulen puolelta asuntoani. Kuului kaameaa ratinaa puhelin- ja
lennätinpatsaiden sekä puiston puiden kaatuillessa ja läheisten rakennusten katto-
jen repeytyessä irti ja sinkoillessa maahan. Tuuli tarttui mm. kaniinikojuuni lennättäen
sen pitkän matkan päähän.
Kirjuri Jaakkolan asunnon ja erään asemamiehen asunnon katot repäisi tuuli irti,
jolloin edellisen katto jäi roikkumaan räystäiden varaan, kun taas minun asuntoni
kattoa tuuli vain rikkoi liikuttamatta sitä paikoiltaan.
Tuuli saattoi rautatieaseman turvallisuuslaitteet epäkuntoon ja kaatoi erään tyhjän
katetun tavaravaunun kumoon kohottaen sen sitä ennen sen verran ilmaan, että
kiskot jäivät vahingoittumattomiksi.
Salpausselän tiilitehtaan katto lensi yli koko ratapihan ja sen viereisen puiston,
tehden ainakin 100 m:n pituisen lentomatkan ja pirstoutuen lopulta maahan pudo-
tessaan säpäleiksi. Lentomatkallaan oli katto katkonut erään ratapihalla seisovan
avonaisen tavaravaunun tolppia kuin tulitikkuja.
Puistossa oli pyörremyrsky katanut 50-60 vuotta vanhoja koivuja ja jalavia 2-3 m:n
korkeudelta, jopa kiskonut niitä juurineenkin maasta. Tuulen voimaa kuvaa se,
että asemamies Kuuselan melkein uusi peltikatto oli lentänyt niin kauas, että osia
siitä löydettiin jopa 5 km:n päästä asemalta.
Pyörremyrskyä kesti pari minuuttia, mutta rankkasadetta jatkui lyhyin keskeytyksin
puolisen tuntia. Pyörremyrsky oli tullut etelästä viistosti Salpausselän harjun poikki,
ja sen aikaansaaman tuhon vyöhyke asema-alueen kohdalla käsitti 200-300 m.
Se pyyhälsi koko asema alueen kautta pysymättä kuitenkaan paljon vahingoittamaan
vahvarakenteista asemataloa. Rankkasade oli muuten niin taaja, että vettä tunkeutui
virtanaan välikaton läpi, niin että minun asuntoni lattialla vesi miltei lainehti.
Pyörremyrskyn raivotessa näkyi selvä tuulipatsas, jossa pyörre kiersi myötäpäivään.
Ukkospilvi kulki pohjoisesta, alemmat pilvet etelästä; ilmavirtaukset olivat siis varsin
erisuuntaiset. Sateen alkamisen ja pyörteen näkymisen väliä oli noin puoli mi-
nuuttia. "
________________________________
Lähde: J.M.Angervo, LYHYT SÄÄOPPI JA SÄÄENNUSTAJAN OPAS
lähinnä Suomen oloja silmällä pitäen. Kustannusyhtiö Otava, 1962.
________________________________
Katso myös:
>>> Juttu Suomen Kuvalehdessä n:o 33 / 1932, osakuva 1 (pdf)
- voit suurentaa pdf-tiedoston kuvaa suurennustyökalulla
>>> Juttu Suomen Kuvalehdessä n:o 33 / 1932, osakuva 2 (pdf)
>>> Aikaisemmin julkaistu juttu samasta myrskystä
|
