Hausjärven pyörremyrsky 4.8.1932

Kuvassa myrskyn kaatama 10 tonnin Gd-tavaravaunu 36061 ja puhelinpylväs Oitin
ratapihalla.  

  Myrskyn kaatamia puhelinpylväitä Oitin ratapihalla. Oikealla Salpausselän tiilitehdas.

Myrsky vaati ihmishenkiä   
                                        
Myrsky vaati ihmishenkiäkin, kun Uusikylässä                                                     
kuoli kotitalonsa pihassa 17 v. koululainen                                                          
Paavo Teriö myrskyn lennättämään puutavaraan.
                                                                                                                                                         

       Myrskyn hajottama Oitin
       kartanon navetta

 Valokuvat: Akin kokoelma

>>>  Oitin asemapäällikön silminnäkijän kuvaus myrskystä

_______________________________________________________________

Suomen Kuvalehti

Suomen Kuvalehden numerossa 33 /1932 oli keskiaukeaman juttu myrskystä ja lukuisia valokuvia.

Suomen Kuvalehti 33 / 1932 (osakuva jutusta)

Suomen Kuvalehti 33 / 1932 (osakuva jutusta)

" Oitin kartanon pihamaa muuttui äkkiä myrskyn pyyhältäessä hävityksen kauhistukseksi. "

 Hyvinkään Sanomat 9.8.1932

" Viime torstaina klo puoli 16 tienoissa raivosi Hausjärvellä Oitissa tavattoman voimakas pyörremyrsky aiheuttaen suuria aineellisia vahinkoja. Pyörre kulki rajoitetulla alueella lounaasta koilliseen ja kesti sen riehunta noin 5 minuutin ajan.
    Oitin aseman lähistöllä se rikkoi ensiksi Salpausselän tiilitehtaan pari vajaa ja tultuaan ratapihalle kaatoi umpinaisen rautatievaunun, murskasi vaihdekopin, kaatoi puhelinpylväitä ja katkoi puhelin- ja lennätinlankoja. Sieltä edelleen kulkiessaan se rikkoi erään talon katon ja katkoi kaikki puut noin 2-3 metrin korkeudelta.
    Myrskyn voimaa kuvaavana seikkana voidaan mainita se, että se siirsi erään asuinrakennuksen noin 2,5 metriä sijoiltaan, säilyttäen sen kuitenkin aivan ehjänä. Rakennuksessa sisällä olleet eivät saaneet mitään vammoja. Asemamies Kuuselan talosta riisti myrsky peltikaton. Erään puuvajan se lennätti ylösalaisin, mutta merkillistä kyllä, eivät vajassa olleet lapset saaneet edes naarmua. Edelleen kulkiessaan pyörre tempasi Oitin kartanon navetan hirsisen yläosan pois ja kaatoi muutaman metrin pituudelta navetan kiviseinää. Niinikään se rikkoi kartanon myllyn ja kiidätti sen katon erästä työläisasuntoa vasten, joka myöskin rikkoutui. Eräästä talosta riisti myrsky koko ikkunain yläpuolella olevan osan pois tuottamatta kuitenkaan sisällä olleille mitään vammoja.
    Lisäksi rikkoi myrsky vielä 9 latoa, kaatoi metsää useiden hehtaarien alalta, tuhosi peltoja ja niittyjä ja vei m.m. eräältä pellolta kuhilailla olleen ruissadon mennessään.
    Samana päivänä raivosi myös Nurmijärven pitäjän Uotilan kylässä Pitkänsillan talon pohjoispuolella kova pyärremyrsky, joka kulki etelästä pohjoiseen n. 30-50 m:n levyisellä ja kilometrin pituisella alueella katkoen kaikki puut, jotka sen eteen sattuivat sekä hävittäen aidat ja nostaen pelloilta kuhilaat. Erikoisesti sattui rajuilman kohteeksi uudisviljelijä Fredrik Rannan talo, josta myrsky hävitti asuinrakennuksen vesikaton sekä navetta- ja latorakennuksen kaikki lautaosat. Ladosta jäi jälelle vain lattia sekä navetasta hirsiseinät.
    Juuri ennen myrskyn alkamista valjasti isäntä hevostaan ladossa. Voimakas tuulenpuuska viskasi isännän noin 30 metrin päähän. Katon kappaleita ja päreitä tavattiin puolen kilometrin päässä talosta. Ilmassa lennelleet puunkappaleet rikkoivat asuinrakennuksen ikkunat. Myöskin pihalla olleen pienoiskanalan siirsi pyörremyrsky aivan ehjänä 50 m:n päähän alkuperäiseltä paikaltaan.
    "Kello taisi olla noin hieman yli 15 kun olin heinäladon luona valjastamassa hevostani", on Fredrik Ranta kertonut tapahtumasta. "Silloin tuli aivan yhtäkkiä, sillä aikaisemmin oli ollut peilityyni, hirveä pyörretuuli. Menin hevosineni latoon, koska tuulta seurasi myös kova sade. Sitten huomasin, että tuuli tempasi katon ladosta ja sen jälkeen en muista enää mitään ennekuin heräsin sängystä".
    Talon emäntä on kertonut, että ladon katto ensin oli lentänyt hirmuisella vauhdilla ties minne ja koko lato oli hajonnut. Isännän he olivat kaivaneet esille lautojen ja tukkien seasta, jonne hän oli lentänyt ladosta heti myrskyn jatkettua matkaa. Isäntä on maininnut vielä, että hän on saanut kaksi reikää leukaansa, ja että hän oli vahingoittunut sääreen vaikeanlaisesti sekä saanut vammoja reiteensä. Mutta eipä siinä kyllin, hänestä tuntui siltä, kuin koko hänen ruumiinsa olisi silvottu. Hänen rintakehäänsä pisti ja hän arveli, että jotkut hänen rintaluistaan olivat vahingoittuneet. Talon väki oli löytänyt hänet vertavuotavana ja täysin tajuttomassa tilassa. Kun hänet oli vihdoin virvoitettu, kykeni hän kyllä omin voimin laahustamaan lääkärille.
    Myrsky näyttää saaneen varsinaisesti alkunsa Nurmijärven Uudessakylässä, missä se kaatoi paljon puita. Talollisen Nurmelan metsästä kaatoi se yli 5,000 runkoa. Myrsky oli kiitänyt noin 2 km:n leveydellä Uudestakylästä Rajamäkeen asti kaataen koko tältä pituudelta metsää. Niinpä Pinnin tilan metsästä kaatoi myrsky yli 30 runkoa ja Metistön metsän kokonaan. Erään talon katto lensi kuin paperipalanen ja saman talon ladon katon heitti myrsky ilmaan. Myrsky etenilänsi-koilliseen suuntaan singoten matkalla 10 metrien korkeuteen erään puolitekoisen asuinrakennuksen.
    Mainittuna päivänä olivat Nurmijärven kirkonkylän n.s. Metsäkulmalla maanviljelijä Kalle Salinin omistamalla tilalla miehet olleet talon lähettyvillä työssä. Heidän mukaan oli n. 15 vuotias Nurmijärven yhteiskoulun viidennen luokan oppilas Paavo Olavi Teriö, joka vietti kesälomaansa äitinsä kotitalossa Koivistossa.
    Rajuilman uhatessa olivat he kaikki kiiruhtaneet taloa kohti. Mukana olleet miehet ehtivät sisään vähän ennen Olavi Teriötä, joka oli edellisistä vain parin metrin päässä. Hän ei kuitenkaan ennättänyt ovesta sisään, kun läheisestä riihirakennuksesta irtaantunut parru lensi kohti ja halkaisi pojan pääkallon yläosan korvia myöten. Lisäksi katkaisivat irronneet rakennuksen osat pojalta m.m. jalan ja vasempaan kylkeen teki jokin terävä esine ammottavan haavan. Näin pahasta ruhjoutumisesta oli tietenkin silmänräpäyksellinen kuolema seurauksena. "
_____________________________________________

Hyvinkään Sanomat 6.9.1932

Myrskyn tuhot Oitissa.

    " Kuten jo mainittiin, seuraa senjälkeen pitkä väli, joka ulottuu Hausjärven pitäjän Kurun kylään saakka. Tämän välin pituus on noin 17 kilometriä. Pyörre alkaa uudelleen tehdä vähäisempiä tuhoja Kurun kylän Koskelan talon paikkeilla, josta se jatkuu Ahonojan, Riihelän ja Leppälän talojen kautta Oitin Umpistenmaan kylään. Välillä Koskela-Umpistenmaa, jonka pituus on noin 10 kilometriä, pyörre on enimmäkseen tehnyt vähäisiä tuhoja, kaatanut kustakin talosta vain muutamia kymmeniä puita ja erinäisiä heinäseipäitä j. n. e. Umpistenmaalla Mattilan ja Nummen tiloilla pyörre jälleen on päässyt voimakkaammaksi ja on sen metsään kyntämä vako Oittiin saakka enimmäkseen 100-150 metriä leveä.
    Oitissa pyörre joutui kulkemaan tiheästi asuttujen seutujen yli ja ovat vahingot luonnollisesti sen mukaiset. Myrskyn voimasta saanee käsityksen siitä, että useita suuria heinälatoja tuhoutui perinpohjaisesti ja monen talon katot lensivät pitkien matkojen päähän. Näin sattui niin hyvin Nurmijärvellä kuin Oitissakin. Oitissa pyörremyrsky m. m. vei eräästä peltikatosta toisen puolen 5 kilometrin päähän pohjoisen suuntaan ja osia tästä katosta löydettiin jopa 25 kilometrin päässä Oitista Arrankorven kylässä. Torholan kylän Mattilan talon maalla pyörre kaatoi koivun, jonka ympärysmitta oli tyvestä 230 senttiä. Erään toisen koivun mukana pyörre nosti 8 kuutiometrin suuruisen maa-alueen.
    Pyörre kulki sen jälkeen pohjoiseen päin verraten lähellä Lammille menevää maantietä Mommilan kartanon takamailla ja sieltä pohjoiseen päin Kiekon ja Kosken välillä oleville Kosken talon takamaille. – Yhtämittaista linjaa Umpistenmaalta Koskenkylän takamaille on noin 29 kilometriä ja tällä välillä varsinkin Oitin seuduilla ovat tuhot olleet melkoisia. Yhtämittainen linja Kurun kylän Koskelasta Kosken takamaille on siis noin 39 kilometriä.

Tuhoja 150 kilometrin pituisella alueella.

    Jos tarkastamme tämän pyörremyrskyn kulkua koko maassa, huomaamme, että se on tehnyt vahinkoja ainakin lähes 150 kilometrin pituisella alueella, joka alue tosin ei ole yhtenäinen. Tyhjiä välejä on ollut noin 140 kilometriä.

Sivupyörteitä.

    Erikoista tälle pyörremyrskylle on ollut, että mainitun pääpyörteen reunalla noin 5-10 kilometrin päässä siitä on ollut erillisiä "normaalinpituisia" n. s. sivupyörteitä. Niitä on ollut ainakin 6 kappaletta. Ne ovat kulkeneet vain pieniä matkoja, korkeintaan muutamia kilometrejä, ja niiden kyntämän vaon leveys on ollut vain 20-50 metriä. Ne ovat esiintyneet samoihin aikoihin kuin pääpyörrekin. Ensimmäinen niistä esiintyi Oitin luoteispuolella Puujaan kylässä lähellä Valkjärveä, etupäässä Metsolan talon mailla.

Sääsuhteet pyörremyrskyn aikana.

    Pyörremyrskyn aikana vallinneet sääsuhteet tarjoavat nekin mielen kiintoa. Muutamin paikoin on pyörteen aikana käynyt ukkonen, toisin paikoin taas ei ukkonen ole käynyt pitkiin aikoihin ennen eikä jälkeenkään pyörteen. Useimmissa paikoissa on satanut kuin saavista kaataen. Toisin paikoin on satanut tavallisesti, mutta on sellaisiakin seutuja, joissa pyörre on tehnyt tuhoa ilman, että samalla kertaa olisi satanut laisinkaan. "