Postileimat
Kaksirankaiset leimat
Hausjärven vanhin postileima
Minulla tällä hetkellä vanhin Hausjärven alueen postileima on Ryttylän kaksirenkaisella leimalla lokakuussa 1884 leimattu ehiöposti- korttti.
Ryttylän postitoimisto on perustettu 1.4.1881.
Kortti postitettu Ryttylästä 6.10.1884 ja saapunut seuraavana päivänä Turkuun, josta ANK (= ruots. ankomma = saapua) tuloleima sekä postivaunun n:o 6 pyöröleima 07.10.1884.
Huomaa, että kortissa lukee jo tuolloin suomeksi: POSTIKORTTI SUOMESTA.
Numeroleimat
Kihlakunnanpostin lakkauttamisen jälkeen perustettiin Suomeen maalaiskirjeenkanto- järjestelmä 1890.
Maalaiskirjeenkantajat kuljettivat ja jakoivat tavallisia postilähetyksiä sekä sanomaleh- tiä.Muita lähetyksiä he saivat kuljettaa vain lähettäjän ja vastaanottajan vastuulla.
Käyttöönsä he saivat numeroleimasimen, jolla kuljetettu kirje tai kortti leimattiin kyseisellä linjalla. Lähetys leimattiin yleensä tämänjälkeen vielä virallisella postiasemalla päivämääräleimalla.
Kuvan kortissa oleva numeroleima 1193 oli käytössä reitillä Hikiä - Hausjärven postipysäkki, jolla oli aluksi vain 4 viikkovuoroa. Kortti kulkenut postissa 1913. Linja on perustustettu 1906.Numeroleiman lisäksi se on leimattu Hikiän pyöröleiomalla.
Muita Hausjärven alueen numeroleimoja ovat mm.: 524, 1218, 1919, 1426, 1758, 1784, 2295.
Vanhin minulla oleva numeroleima on vuodelta 1903 ja uusin on vuodelta 1967.
Puutttuvia numeroleimoja: Erityisesti kaipaisin minulta puuttuvia numeroita: 994, 1172, 1194, 1957, 2095, 4817 ja 4971.
Rivi- eli kyläleimat
Toinen 1800-luvun lopun uudistus postinkuljetuk- sessa oli entistä yksinkertaisempien ja kustan- nuksiltaan halvempien postipysäkkien käyttöönotto.
Niillä ei ollut niinkään suuria valtuuksia kuin aikaisemmin perustetuilla maalaiskirjeenkantajilla.
Ensimmäiset neljä pysäkkiä aloittivat Suomesssa vuonna 1891. Pysäkinhoitajat saivat käyttöönsä pysäkkileimasimet, joita leimoja nimitetään myös rivileimoiksi. Lisäksi lähetykset leimattiin yleensä myös lähimmän postiaseman pyöröleimasimella.
Kuvassa oleva Hausjärvi -rivileimalla leimattu on postikortti on kulkenuit postissa 1934.
Vanhin minulla olevan Hausjärvi -rivileima kohde on kulkenut postissa vuonna 1907 eli saman vuonna, kuin Hausjärvi- postipysäkkikin on virallisesti perustettu! Hausjärveltä rivileimoja löytyy mm. seuraavista kylistä: Arolampi, Hausjärvi, Erkylä, Mommila, Monni ja Turkhauta.
Puuttuvia rivileimoja: Etsin tällä hetkellä hyväkuntoista ERKKYLÄ -rivileimaa.
Rengasleimat
Rengasleimat otettiin käyttöön Suomessa 1856, Helsingissä, Haminassa ja Hämeenlinnassa.
Seuraavassa on kuvattuna Hikiän eri leimatyyppejä.
Ylimpänäkuvassa on Hikiän 2-renkainen Finland leima vuodelta 1890. Hikiä on leimassa muodossa HIKIE. Tämä leimatyypi otettiin käyttöön 1888 alkaen. Hikiän postiasema on perustettu 1.4.1889.
Toisena on Hikiän venäjänkielinen siltaleima, jolla leimattu kirje on kulkenut postissa 1899. Venäjänkieli tuli leimoihin mukaan 1893 alkaen.
Kolmannella rivillä on Suomen itsenäistyttyä leimasta poistettu venäjänkielinen testi ja leimassa on tällä kohtaa tyhjä tila. Muutetut venäläisleimat otettiin käyttöön 1918. Leima on vuodelta 1919.
Neljäs leima vuodelta 1931 edustaa 1930 käyttöön otettua pientä siltaleimaa, jossa on kaksi postitorvea alareunassa.
Loput leimat edustavat eri kokoisia ja eri päivämäärätyypeillä olevia uusimpia rengasleimoja. Nämä yhdellä postitorvella varustetut leimat tulivat käyttöön 1939 lähtien.
Alimpana on Hikiän Postitoimiston viimeisen päivän postileima 21.05.1991. Hikiän posti toimii nykyisin asiamiespostina Hikiän kirjaston yhteydessä.
Wärde -leima
Wärde -leimalla varustetuissa kuorissa lähetettiin arvopostia. Oheisella kuorella on Hikiästä lähetetty 350 mk vuonna 1897. Kuori on myös vakuutettu samasta summasta. Kuoren taustapuolella on 5 kpl Hikiän postin lakka- sinettejä. Posti on kulkenut nopeasti, sillä kuoren takana olevan tuloleiman mukaan se on tullut Helsinkiin jo samana päivänä ! Tämä ei ole harvinaista tuohon aikaan, sillä junalla posti kulki nope- asti Hausjärveltä aina pääkaupunkiin asti.
Kuulutus Hausjärven kirkkoon 1878
Kirjepaperi toimii tässä samalla myös kirjekuorena. Kuulutuksen teksti on kirjoitettu kirjepaperille, josta sitten on taiteltu kolmionmallinen kuori.
Pastori Hällfors on lukenut kuulutuksen Hausjärven kirkossa 6.10.1878 ja merkinnyt sen kuoren päälle.
Postivaunun n:o 5 leima 1.10.1878.
>>> Katso myös: Postivaunu- ja asemanumeroleimat 1800-luvulla Helsinki-Pietari radalla
|