Hausjärvelle rakennettiin Riihimäki-Pietari ja Riihimäki-Hämeenlinna radat. Hausjärvellä pysähdyspaikkoja
olivat Erkylä (Erkkylä, myöh. Monni), Hikiä, Mommila, Oitti, Riihimäki ja Ryttylä. Lisäksi juna pysähtyi Riihi-
mäeltä Lahteen mentäessä tarvittaessa Kekomäen, Haukan,Torholan ja Pursijärven seisakkeilla.
Riihimästä Ryttylään päin mentäessä oli Hirvenojan seisake. Merkitty mm. kartalle 1937.
Hikiän asema on rakennettu vuosina 1867-69 IV luokan aseman tyyppipiirustusten
mukaan ja sitä on laajennettu vuosina 1873 ja 1904. Rakennuksen vasemmassa päässä
näkyy kaivokoppi ja aseman edessä opastimien veivikaappi. Veivikaapin kohdalta oli
sisäänkäynti ennen laajennusta.
1800-luvulla aseman seinässä luki sana HIKIE ja 1900-luvulla ennen itsenäistymistä
HIKIÄ sekä sen alla sana HIKIÄ venäjän kielellä.
Asema muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1976 ja tavaraliikenne lopetettiin
1991. Vuonna 2005 laiturit siirrettiin lähemmäksi maantiesiltaa.
Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.
Hikiän asema alkuperäisessä radan pituusprofiilissa, jossa kuvattu radan asemia
Ratakaavio Hikiän asema, 1923
Hikiän asema hienosti kunnostettuna. Kuva 5.7.2020 / Aki R.
_________________________________________________________________
Oitin asema
Höyryveturi Oitin asemalla. Postikortti kulkenut 1920. Kustantaja H. Saastamoisen kirjakauppa, Oitti.
Kolmannen luokan aseman tyyppipiirustus. Lähde: Kansallisarkisto.
Oitin asema on rakennettu 1867-69 III luokan aseman tyyppipiirusten mukaan
ja sitä on laajennettu vuosina 1876 ja 1917.
Asema muutettiin 1989 miehittämättömäksi liikennepaikaksi. Matkustajajunien
pysähtymispaikka siirrettiin 1995 reilut puoli kilometriä Lahden suuntaan.
Vanha asema jäi tuolloin vielä tavaraliikenteen käyttöön ja se sai nimekseen
Hausjärvi.
Museovirasto on luokitellut Oitin asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi
suojelukohteeksi. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.
Oitin asema. Valokuvakortti (taustaviivoitus), n. 1950-luku. Kulkematon.
Rautakirjan kioski asemalaiturilla.
Oitin asema laajennuksineen. Valokuva, ei taustaviivoitusta.
Huomaa rakennuksen keskellä oleva ovi ja opastinkammet aseman edessä.
_______________________________________________________________________
Ryttylän asema
Ryttylän asema noin 1909-1910. Kuvaaja Daniel Nyblin. Lähde: Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma/Finna.
Huom! Aseman edessä korotettu tavaranlastauslaituri, matalampi matkustajalaituri tämä edessä sekä lyhdyt seinällä.
Aseman nimeä ei näy seinällä. Odotuspenkki laiturin päässä ja postin kirjelaatikko rakennuksen oikeassa päässä.
Ryttylän asema. Valokuvakortti (taustaviivoitus), noin 1950-luku. Ei postitettu.
Ryttylän asemarakennuksen perustukset tehtiin 1863 ja paikalle siirrettiin vanha
asuinrakennus. Tämä palveli asemarakennuksena vuoteen 1900 saakka, jolloin paikalle
tehtiin kuvan rakennus, joka oli käytössä vuoteen 1973 saakka.
Myytiin huutokaupalla poissiirrettäväksi ja purettiin. Asemarakennuksena toimi sen
jälkeen entinen asemapäällikön asuinrakennus. Rautakirjan kioski asemalaiturilla.
Henkilöliikenne lopetettiin 1981, mutta sitä jatkettiin 1982. Asema muutettiin miehittä-
mättömäksi 1983.
Ryttylän asema. Valokuvakortti. Vuosi ???. Ei postitettu.
Mommilan asema
Mommilan pysäkki on ollut olemassa ainakin vuodesta 1905 lähtien.
Alkuperäinen pysäkkirakennus purettiin ja paikalle rakennettiin 1920 Thure Hellströmin
suunnittelema asemarakennus.
Rakennus poikkeaa huomattavasti rakennustyyliltään muista radan asemarakennuksista.
Mommilan kartanon omistaja Alfred Kordelin suunnitteli radan rakentamista kartanoon
asti, mutta hanke kuivui joidenkin maanviljelijöiden vastustukseen. Matkaa tuolloin Lammin
pitäjän puolella olleelle kartanolle oli noin viisi kilometriä.
Kartanosta maitoa vietiin Mommilan aseman kautta aina Pietariin asti.
Mommilan asemarakennus sijaitsee poikkeuksellisesti radan oikealla puolella !
Tämä johtuu Mommilan kartanoon suunnitellusta radasta.
Muut Helsinki-Pietari radan aseman ovat vasemmalla puolella rataa.
Asema muuutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1977 ja tavaraliikenne lopetettiin
1990 sekä viimeiset sivuraiteet ja viahteet purettiin 1997. Puutavaran varastointia on
asemalla jatkettu sen jälkeenkin.
Vuonna 2004 rakennettiin aseman itäpuolelle tasoristeyksen korvaava silta ja sen viereen
uudet matkustajalaiturit.
Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.
Monnin seisake (Erkkylä, Erkylä)
Erkkylän laituri avattiin 1912 ja pieni laiturirakennus tehtiin 1917. Erkylän kartano sijaitsi noin
viiden kilometrin päässä asemasta.
Liikennepaikka
nimettiin Monniksi 1925. Vuonna 1933 valmistui uusi laiturirakennus ja
toukokuussa 1959 liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi.
Rakennus purettiin 1980-luvuun alussa ja seisake lakkautettiin 1996.
__________________________________________________________________________________
Hirvenojan seisake Riihimäki - Hämeenlinna radalla
Hirvenojan seisake Hausjärvellä Riihimäeltä Hämeenlinnaan päin mentäessä.
Tasoylikäytävä sekä ratavartijan talo.
Kuvattu 1964 / S. Rintasalo, Museoviraston kuvakokoelma.
Henkilöliikenne paikassa alkoi 1.12.1931 ja päättyi 31.5.1970.
Riihimäen asema
Riihimäki kuului Hausjärven kuntaan vuoteen 1922 asti.
Riihimäen aseman suunnitelmia muutettiin useaan otteeseen radan rakennustöiden aikana.
Vuonna 1891 aseman perustukset olivat jo valmiina, mutta itse rakennus jäi rakentamatta ja
asemalle sijoitettiin vain tavaramakasiini, vesitorni, puuvaja sekä laiturikatos.
Höyryveturin vedonottoa varten olevaa vesitornia ei ollut muilla Hausjärven asemilla.
Vuonna 1868 Riihimäelle siirrettiin Hyvinkään työpäällikön asuinrakennus, joka oli rakennettu
1857. Rakenusta muutettiin useaan otteeseen ja 1886 siihen tehtiin lisäsiivet. Posti sijaitsi
asemalla vuoteen 1908 saakka. Vuonna 1907 valmistui kapearaiteinen rata Riihimäeltä Lopelle.
Nykyinen asemarakennsu valmistui 1935 ja se edustaa tyyliltään siirtymävaihetta klassismista
funktionalismiin.
Riiihimäen asema 1909.
Lähde: Finna / Historian kuvakokoelma, M.L. Carstenin kokoelma.
Kuvan postikortti on painettu aivan 1900-luvun alussa ja kulkenut elokuussa 1909
Alareunassa teksti: " Distributionsaffären Express Jakeluliike ".
Asemaa kuvaavat postikortit ovat Riihimäen vanhimpia paikkakuntakortteja.
W.E. Björkbomin kustantama postikortti, merkinnällä E.G.S.i.S. No. 10701/2.
Kuvan kortti on kulkenut postissa heinäkuussa 1917.
Aseman päässä näkyy lehtikioski. Rautatiekirjakauppa sai kirjojen, lehtien ja korttien yksinmyynti-
oikeuden kaikilla rautatieasemilla vuonna 1913.
Rautatien pakettikortteja ja VR:n leimoja
Kortilla on lähetetty 9 kg:n paketti vaatetavaraa vuonna 1921 Ryttylän asemalta Orimattilaan.
Kortilla on rahtimaksuna yhden ja kolmen markan pakettimerkit leimattuina Ryttylän aseman soikealla
asemaleimalla 2.5.1921. Kortin on täyttänyt virkailija K. Halmekytö ( leima ). Kaavake on maksanut 5
penniä ja kirjoittaminen toiset 5 penniä.
Ryttylän asemaleimalla mitätöity
VR-paketttikortti v. 1921.
Hikiän asemaleimalla leimattu VR:n
ilmoituskortti vuodelta 1948,
jolla on ilmoitettu saapuneesta 45 kg
painoisesta kaapista.
Oitin asemaleima kuorella vuodelta 1909
Lue lisää Akin sivuilta
>>> Lue myös: RYTTYLÄ -asemaleima eri kohteilla
>>> Katso myös: VR-osoitelipukkeita (määräasemalipukkeet) Hausjärven asemilta
>>> Postivaunu- ja asemanumeroleimoja Helsinki-Pietari radalla 1800-luvulla
