Yhteystiedot

Aki Ranta

akiranta@mbnet.fi

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:390191 kpl


Vanhat paikannimet, kylien nimet Hausjärvellä

Vanhat paikannimet Hausjärvellä ovat satoja vuosia vanhoja, esim. Hausjärvi-nimi esiintyy ensi kerran asiakirjoissa 1543
muodossa Hausierf.
Nimien synnystä voidaan esittää vain arveluja ja erilaisia tulkintoja. Nimet ovat myös vuosisatojen aikana muuttaneet
muotoaan moneenkin kertaan. Ruotsin ja Venäjän vallan aika on myös vaikuttanut kirjoitusasuun. Vanhoilla kartoilla
nimien kehitys näkyy hyvin.

Seuraavassa Hausjärven kylien nimiä on takasteltu Matti Vilppulan (Hausjärvi vanhoissa kartoissa, 2014) ja
Suomalainen paikannimikirjan (Karttakeskus, 2007) mukaan.



Hausjärvi

vanha_osoite.jpg

Hausiervi (Hausjärvi) osoitteena 1800-luvun kirjeessä (ennen vuotta 1856 ).

Kirkkokuulutus Hausjärvelle.

Nimi on tarkoittanut ensin vain järveä, mutta on laajentunut myöhemmin tarkoittamaan kylää ja myös vuonna 1611 perustettua kappeliseurakuntaa ja sittemmin koko kuntaa. Nimi liittyy majavaan ja majavanpyyntiin. Majavasta saatiin
Hausta -nimistä aikanaan lääkeaineenakin käytettyä ainetta ja se on ollut kallista kauppatavaraa. Majava metsästettiin
lähes sukupuuttoon.  Lue lisää majavasta

Hausjärvi nimi esintyy vanhoissa 1800 -lukujen postilähetyksissä mm. muodossa Hausiervi (kuva ohessa).

Erkylä

Nimi esiintyy muodoissa Erkkylä, Ärkkylä, Ärkölä (1539), Erkola (1543). Kirjoitetty ä-kirjaimella useimmien jo 1700-luvulla.
Nimen kylä -osa ei ole ilmeisesti alunperin kuulunut nimeen. Vanhimmat nimen muodot Ärkylä ja Erkkola viittaavat
talonnimeen (Erkko, Erko, Erkkola, Erkola).

Haminankylä

Hamina eli Haminankylä. Hamina (1543). Vesireitin varrella sijaitsevan kylän kohdalla on joskus sijannut satama tai venevalkama, hamina. Haminajärvi (1780).

Hikiä

Hikie_kartalla.jpg

Hikie vuoden 1864 kartalla



Hijkijs (1539), Hikiä (1633), Hikie (1800-luku). Maaperä alueella on hikevää hiekkamaata.
Maanviljelystä on ikiajoista harjoitettu Salpausselän harjun ja suon välissä. Saattaa olla, että nimi viittaa maaperän luonteeseen, sen lämpimyyteen ja hikevyyteen. Nimi taipuu paikkakunnalla muodoissa Hikiässä, Hikiään.

Karhi

Karhi (1527). Nimi saattaa viitata karhiin, karhoon, karheeseen eli pitkänomaiseen kasaan, jolle
heinä haravoitiin. Ei johdu ilmeisesti harasta, risuäkeestä, koska sana tässä merkityksessä on ollut käytössä
Itä- ja pohjois-Suomessa.

Kuru

Kuru on ehkä saanut nimensä maaston muodoista. Vanha kyläkeskus sijaitsi ojanotkon, kurun välissä.

Hausjärvi-Seuran julkaisussa Oskari Lindroosin muistiinpanot, on tarina Kuru-nimen synnystä.
Maanmittarin esimies lähetti kaksi miestä tarkastamaan silloisen Kurun kylän maita. Kun he palasivat, kysyi
päällikkö, mitä miehet sieltä löysivät? Miehet vastasivat siellä olleen suokurun ja vähän töyryäkin.
Olkoon se paikka sitten Kuru, sanoi päällikkö.

Lavinto

Samanniminen torppa on ollut Lammilla, Lauino (1539).
Nimen pohjana voi olla murresana lavi, joka tarkoittaa paitsi vitsaksesta väännettyä lehmän kytkyttä,
myös hevosen luokin muotoista esinettä, johon metsästäjällä oli tapana ripustaa ansalankansa.


Oitti

Oitenkyla.jpg

Oitenkylä kartalla 1861.



Oijs (1539), Oioijss (1563 kylä), Ois...

Nimi Oitti ei ole vain hausjärveläinen paikannimi, vaan sitä esiintyy muuallakin Hämeessä ja sen lähialueilla.
Mm. Sääksmäellä, Hauholla ja Askolassa on Oitti -niminen paikka tai talo.

Esiintyy muodoissa Ois 1800-luvun alkupuolelle asti. Kartalla 1875 muodossa Oisi.
Oistenkylä (1869), Oisby, Oitenkylä (1872). Oittenkyä (1879), Oitti (1885), Oiti (1888)
Oitti-nimi näyttäisi liittyvän ojaan ja ojitukseen. Vanhat asiakirjat tuntevat nimen ojia. Nimi on saattanut olla 
ensin muodossa ojittu ja siitä on kehittynyt sanaksi oittu ja sitten oitti.
Vielä 1500 ja 1600-luvuiilla peltojen ojitus oli harvinaista, mutta Oitissa tällainen pelto on kuitenkin ollut.
Siitä käytettiin nimeä Ojitupelto ja Ojainenpelto. Vuosisatojen kuluessa sanan loppuosa kului pois.

Lammilla (nyk. Hämeenlinnan kaupunki) on myös ollut Oitenkylä (Oistenkylä) niminen kylä.


Ryttylä

Larens Ryttile (1470), Rijttiljä (1539) Rijttula (1552), Ryttelo (1570).

On arveltu, etä Ryttylä -nimen taustalla voisi olla henkilönimi. Vanajan Luolajan kylässä on 1540-luvulla
elänyt kaksi Pietari Laurinpoika -nimistä isäntää, joista toisen lisänimeksi on kirjuri merkinnyt Rytti tai Rytty.
Muitakin tulkintoja nimeen liittyen on.

Turkhauta

Kirjoitettu vanhoissa asiakirjoissa muodossa Turkahavo (1385) ja 1500-luvulla muodossa Turkava.
Nimen alkuperä on hämärän peitossa.
Nimessä oleva -hauta alkaa esiinty vasta 1600-luvulla, joten se ei ole alunperin kuulunut nimeen.
Paikkakunnalla puhutaan "Mennään Turkaalle", joka lienee lähellä nimen alkuperäistä muotoa.

Koska kyseessä on ikivanha kauppapaikka, on nimessä olevan turk -sanan arveltu tarkoittavan turku
-sanaa. Turku tarkoittaa toria eli turkua ja se viittaa yhteyksiin itään.


Lähteet:  Hausjärvi vanhoissa kartoissa, Hausjärvi-Seura,  2014.
               Suomalainen paikannimikirja, Karttakeskus, Suomalaisen kielen tutkimuskeskus, 2007.


______________________________________________________

Wanhoilla kartoilla olevia Hausjärven kylännimiä:


Erkylä
- Årckolä (v. 1775 kartalla), Ärkylä, Erkkylä (1894)

Hausjärvi - Hausjärwi, Hausjärjwi, Hausjärfvi, Hausjervi (1700-luku)

Hikiä - Hicki (1653), Hickie, Hickio, Hickiä by, Hikie

Karhi - Carhi (1653), Karhis, Karrhis by, Karhis by

Kuru - Curu (1775), Curu by (1700-luku), Kurru

Lavinto - Lavinno, Lavindo, Lavindo by

Oitti - Oiis (1776), Oitenkylä (1861), Oistenkylä (1864), Ois by, Ois

Puujaa - Pujas by

Ryttylä - Ryttyla (1775)  a-kirjain lopussa

Torhola.- Torrhola

Turkhauta - Turckhauta, TurKhauta  ( Huom! iso K-kirjain )