10.11.2022
Kun Venäjän kaksoiskotka vaihtui kaloiksi - setelit 1915 ja 1918
Kun hopean hinta maailmalla 1870-luvulla kääntyi laskuun, moni valtio siirtyi kuntakantaan. Suomessa saatiin Venäjän keisarilta lupa siirtyä kultakantaan ja se tuli voimaan 1878. Tämän jälkeen kelpasi hopea vain vaihtorahana, jota yksityisen ei tarvinnut kerralla ottaa vastaan yli kymmentä markkaa. Suomen kultamarkka sai Ranskan frangin arvon ja sen paino määriteltiin grammoina. Yksi markka vastasi 0.2903 grammaa kultaa.
Kuvan yhden markan seteliin 1915 on painettu kuva vain toiselle puolelle eikä siinä ole mitään suojapainatuksia, paperi on vesileimatonta.
"Suomen pankki maksaa tästä setelistä yhden markan kullassa".
Setelin yläreunassa on Venäjän kaksoiskotka ja arvonumeron ympärillä koristeena tyyliteltyjä ruiskukkia. Seteli on pienikokoinen (60 x 100 mm). Setelin suunnittelijaksi on arveltu Eliel Saarista.
Erikoinen kuvio
Itsenäistymisen jälkeen vuoden 1918 setelissä kaksoiskotka on vaihtunut kaloihin, jotka muodostavat pyöreän koristekuvion. Venäjänkieli on poistunut setelistä. Nuolen kohdalla on pieniä renkaita, jotka on tulkittu ilmakupliksi. Tämän on tulkittu olevan satiiria - kalat Venäjän kaksoiskotkan tilalla. Suomi (kalat) hengittää ... olihan Venäjän aikomuksena Bobrikovin aikaan lakkauttaa Suomen oma raha. Suomen senaatti määräsi 9.3.1918 Suomen markan ainoaksi lailliseksi maksuvälineeksi.
 Taustapuolen kuvassa soutuvene ja sen alapuolella kruunupäinen Suomen vaakuna. Seteli on kooltaan hieman suurempi, kuin markan seteli ( 65x110 mm). Rahan on suunnitellut Eliel Saarinen ja siinä on nähtävissä kansallisromantiikkaa.
Setelin päässä teksti: " Laki Suomen Suuriruhtinanmaan Rahasta. Annettu Helsingissä 9. päivänä Elokuuta 1877. 1 § Suomenmaan Rahalaitoksen kantana on kulta ainoana arvomittana ". Vielä siis mainitaan Suuriruhtinaskunta !
Vuonna 1918 punaiset saivat haltuunsa ison määrän valmiita ja puolivalmiita seteleitä ja painattivat niitä itse lisää. Liikkeelle laskettiin 5, 20,100 ja 500 markan seteleitä. Sisällissodan jälkeen setelit julistettiin laittomiksi, mutta koska ne erosivat vain sarjanumeroidensa perusteella, oli tilanne hankala. Myös sarjanumeroiden raaputtamista ja muuttamista esiintyi.
_____________________________________________________________________________
Setelit Akin kokoelmasta. Tiedot: Tuukka Talvio, Suomen rahat, Suomen Pankki, 1993.
|