Turkhaudan kahakka 1713

Venäläiset joukot nousivat maihin Helsingissä toukokuussa 1713 ja lähtivät
marssimaan Hämeenlinnaa kohti 20.9. Sotajoukon suuruus oli n. 16000 miestä.

Turkhaudalla venäläiset kohtasivat ruotsalais-suomalaiset joukot 25.9. ja tämä
taistelu tunnetaan Turkhaudan kahakan nimellä.

Venäläiset voittivat taistelun ja sen seurauksena kenraalimajuri Carl Armfelt
perääntyi pohjoiseen ja siirsi päämajansa pois Hattulasta. Armfeltin armeijan
suuruus oli noin 7200 miestä.
Hämeenlinnan kaupunki ja Birger Jaarlin linna luovutettiin venäläisille taisteluitta.
Koko eteläinen Suomi oli nyt venäläisten hallussa.

Kun venäläiset joukot tulivat Hausjärvelle, pakenivat ihmiset metsien suojiin ja
jättivät talonsa vihollisen haltuun. Kallein omaisuus otettiin mukaan tai kätkettiin
piilopaikkoihin. Pian kuitenkin palattiin kotikonnuille arkiaskareisiin.
Kruununvouti, Puujaan rusthollin omistaja Gabriel Fuldha pakeni perheineen
Ruotsiin.

Venäläiset korvasivat virkamieskunnan miltei kokonaan. Hausjärvellä oli vuonna
1713 komissaarina Samuel Haman ja myöhemmin kappalainen Johannes Asp.

Keisari Pietari I antoi kaksi kertaa käskyn Suomen hävittämiseksi.

Vanha Hämeentie Helsingistä Hämeenlinnaan oli aikanaan merkittävä sotilastie.
Turkhaudan kohdalla virtaavassa Puujoessa oli kahluupaikka (ylityspaikka)
nimeltään Uittamo, joka mainitaan jo vuoden 1650 kartassa. 1600-luvun puolivälissä
paikassa oli jo silta.
Varhaisin tieto Hämeentiestä on vuodelta 1408, jolloin mainitaan Hausjärven
Kaikonsilta ja Koivusensilta. Helsingin perustaminen 1550 lienee myös
vaihdittanut tieuran kunnostusta, koska majapaikkoja tien varrelta tunnetaan
jo vuosisadan lopulla.
Vuonna 1662 todettiin, että Helsinki-Hämeenlinna tie oli parannettu vaunuilla
ajettavaksi. Mukavinta matkustus tuohon aikaan oli kuitenkin talvella rekikyydillä.

Isoviha oli Suuren Pohjansodan (1700-1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa
vuosina 1713-1721.

Lars Schoreduksen kartta vuodelta 1650 Turkhaudan kohdalta.
Tie merkitty katkoviivoilla. Lähde: Heikki Rantatupa.

Kartta 1700-luvulta. Tarkkaa tekoajankohtaa ei ole tiedossa. Lähde: Kansallisarkisto.
Hämeentie kulkee linjaa Hikiä-Karhi-Lavinto-Turkhauta.

Kartta 1885 Uittamon kohdalta.
Uittamo tarkoittaa usein paikkaa, jossa eläimiä on voitu uittaa vesistön yli.