Aikapussi ilmoitti tarkan kellonajan  

Helsingin Tähtitorninmäellä olleessa observatoriossa tarkka kellonaika määritettiin tähtien avulla.

Viisi minuuttia ennen klo 12, hinattiin observatorion keskitornin mastoon öljykankainen, painolla
varustettu merkkipussi. Pussi pudotettiin päivittäin alas tasan kello 12. 

Tuohon aikaan oli puuttomalta kalliolta suora näköyhteys Helsingin rautatieasemalle.
Aseman kellot rukattiin aikaan pussin aikamerkillä ja aikamerkki sähkötettiin muille asemille.

1800-luvulla ko pussin pudottaminen määritteli tarkan kellonajan koko Suomeen !

Sumuinen sää tai lumipyrykään ei ollut esteenä, sillä Katajanokan kanavan rannalta ammuttiin
aikapussin pudottua kanuunanlaukaus. Tämä oli varajärjestelmä huonon sään varalle.
Kanuunanlaukauksesta satamassa olleet laivat tarkistivat kellonsa. Laivoissa kelloa käytettiin
pituuspiirien laskemiseen merellä.

Myös kaupunkilaiset saattoivat tarkistaa kellonsa pussin pudotuksesta tai kanuunanlaukauksesta.

Yleisradio aloitti radioaikamerkin antamisen 1926, jolloin aikapussi jäi eläkkeelle.

Suomen rautateillä oli käytössä kaksi kellonaikaa

Suomessa ei ollut rautateiden syntymisen aikaan yhtä virallista valtakunnanaikaa, vaan Pietarin radalla Helsingistä Kouvolaan asti käytettiin Helsingin aikaa ja siitä eteenpäin Pietarin aikaa. Ero oli 20 minuuttia.
Vuonna 1888 Venäjän keisari Aleksanteri III antoi määräyksen, jolloin siirryttiin käyttämään Helsingin paikallisaikaa koko Suomen rautatieverkossa ja muutenkin koko maassa.

Helsinki-Hämeenlinna -radalla käytettiin alusta alkaen
jo Helsingin aikaa.

Voidaan siis sanoa, että rautatie toi yhtenäisen valtakunnanajan Suomeen.

                                                                                                    Aikapussi