Ryttylän oluttehdas (1851 - 1886)

                          Olutpanimo merkittynä Ryttylään.        I.J. Inbergin kartta Hämeen läänistä 1895.

Olut paloviinan tilalle

1850- luvulla paloviinan yleistä ja runsasta käyttöä haluttiin vähentää. Jotta tämä onnistuisi, olutta
täytyi olla tarjolla kaikkialla yhtä helposti kuin viinaakin.  

Ryttylän Oluttehtaan perusti varatuomari Carl Gustaf Adolf Granfelt vuonna 1851, jolloin hän sai oluen
valmistusluvan Senaatilta. Varsinainen tehdasrakennus valmistui 1856 ja se sijaitsi Punkanojan
varrella. Ensimmäiset myyntiin tulleet oluet 1857 olivat nimeltään Ryttylä Öl ja Ryttylä Bäjerskt Öl.
Kerrotaan, että ensimmäinen panimomestari ei onnistunut työssään, eikä oluesta tullut hyvälaatuista
menekkitavaraa. Tehtaan nimenä on myös mainittu Ryttylän Olut- ja Viinitehdas.

Omistajat ja mestarit vaihtuvat tiheään

Vuonna 1856 oluenvalmistajaksi saatiin pohjahiivaoluen taitaja ruotsalaissyntyinen Carl Edvard Lagvist.
Hänen ensiolueenaan mainitaan Ryttylä Bäjerskt Öl. Lagvist muutti Helsinkiin vuonna 1858 ja panimo-
mestariksi palkattiin baijerilainen Johan Friedrich Schmausser, mutta hänkin oli Ryttylässä kovin vähän
aikaa siirtyessään 1865 hämeenlinnalaiseen Johan Fredrik Lönnholzin oluttehtaaseen.

Tämän jälkeen Ryttylän oluttehdas laitettiin vuokralle ja isännöitsijäksi tuli Paul Chmelewski ja oluen
valmistajaksi Fredrik Hellmuth Schulz. Tehtaan vuokraksi sovittiin 20000 markkaa vuodessa.
Mestari Schulz muutti toukokuussa 1867 Helsinkiin ja tehdas jäi hetkeksi tyhjilleen.

Jatkajaksi saatiin syksyllä 1867 Knut Fredrik Öhman Viipurista, mutta hänkään ei viipynyt Ryttylässä
pitkään, vaan muutti pois jo joulun välipäivinä 1868. Vuodesta 1869 oleunpanijaksi tuli Knut Alexander
Lindwall Hämeenlinnasta. Ryttyä Öl mainitaan myös nimellä Ryttylä Svenskt Öl.

Tehtaan omistaja Granfelt kuoli elokuussa 1874, jonka jälkeen omistajaksi tuli perikunta.

Elokuussa 1876 koko Ryttylän kartano myytiin kenraalimajuri Karl Arvid Mauritz Standertskjöldille 196.000
markan hinnasta,johon ei kuulunut irtainta omaisuutta. Oluttehtaan isännöitsijänä toimi tulloin M. Sundell ja
oluenpanijana edelleen Lindvall. Lindvall kuoli kesällä 1878 ja tehdas jäi jälleen hetkeksi tyhjilleen.

Koira repi lapsen posken

Hetken päästä oluen valmistui kuitenkin jatkui, mutta niin jatkuivat ongelmatkin. Uuden oluenpanijan
vahtikoira repi oluttehtaan rengin 4-vuotiaan lapsen posken irti, sillä seurauksella, että lapsi lähes
kuoli. Koira lopetettiin tapauksen seurauksena ja oluenpanija lopetti työnsä jättäen tehtaan taas tyhjilleen.
Uusi oluenpanija Johan Tikander aloitti työnsä vasta vuonna 1884.

Vuonna 1884 koko Ryttylän tila tehtaineen oli huutokaupattavana ja seuraavan vuoden lokakuussa
tilan huusi itselleen eversti, vapaaherra Hugo Robert Standertsköld 225.000 markalla kalustoineen ja
allekirjoitti oluttehtaan vuokrauksen jatkosopimuksen, mutta vain vuodeksi. Näin ollen oluet valmistui
loppui vuonna 1886. Tämänkin jälkeen Standerstköld yritti saada tehdasta vuokralle, mutta vuokraaja
ei löytynyt. 

Etiketit ja korkit

Etikettejä ei pulloissa yleensä käytetty, ainakaan kun tuotteita myytiin oman kylän tai pitäjän alueella.
Korkkeihin oli painettu ÖL tai B tai M tai joku muu koodi kertomaan mitä pulloissa oli.
1890 etiketit olivat jo yleisessä käytössä kaikissa pulloissa.

Oluttehtaasta kouluksi

Vuonna 1890 eversti Hugo Standertsköld lahjoitti 3 tynnyrinalaan maata ja oluttehtaan hirret Hausjärven kunnalle kansakoulun rakentamista varten.
Kunta kieltäytyi kuitenkin yllättäen vastaanottamasta lahjoitusta peläten koulun perustamisesta aiheutuvia kuluja.

Standersköld perusti koulun omalla kustannuksellaan.
Hirsirakennus purettiin ja kuljetettiin hiukan yläjuoksulle päin, mihin rakennettiin 1891 koulurakennus, johon
tuli tilava luokkahuone, veistosali sekä kolmen huoneen
ja keittiön huoneisto opettajalle. Koulussa oli aluksi
41 oppilasta. Tilojen ja oppilasmäärän salliessa kouluun
otettiin myös muita kuin kartanon oman väen lapsia.
Rakennus on edelleen paikalllaan.


Tekstin lähde: Antti Räty ja Lasse Toivolan julkaisut
Kartta: Akin kokoelmat

                                                                                          Hywiä ohria ostetaan korkeimpiin hintoihin
                                                                                          Ryttylän olwitehtaalla Hausjärwellä."

                                                                                          Ilmoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 3.11.1880.

Rakennuksessa on toiminut
mm. koulun keittola, kansa-
laiskoulun luokka, Ryttylän
kirjasto ja näyttelytila.

Rakennuksen omistaa
Hausjärven kunta ja
siinä toimii tällä hetkellä
Ryttylän Kyläkirjasto sekä
koulun tiloja.

Kuva: Aki R. 29.9.2010