Linturetkiä Hausjärvelle 1940 ja 1950 -luvuilla, osa 1
Hausjärven Hausjärvi tunnettiin aikoinaan vesilinnustoltaan monipuolisena lintujärvenä, jossa monet
lintuharrastajat retkeilivät ahkerasti. Lintujärven "löysi" hausjärveläinen Esko Raijola, joka tiesi paikan
todelliseksi lintuparatiisiksi.
Ratamo perustetaan
Olli Heleniuksen (myöh. Halkka) aloitteesta perustettiin Riihimäen Lyseoon 8.3.1945 koulun luontokerho,
joka sai nimekseen Riihimäen Lyseon eläin- ja kasvitieteellinen seura. Myöhemmin kerhoa kutsuttiin
nimellä Ratamo; nimen keksi Pertti Viitanen. Nimi mukaili Suomen tunnetuinta luonnontieteellistä yhdis-
tystä eläin- ja kasvitieteellinen seura Vanamoa.
Hausjärveen kohdistuva lintututkimus alkoi keväällä 1945. Kerhoon kuului tulloin jo 20 poikaa ja muutama
tyttö. Kerholaisten ohjaajana toimi arvostettu lintututkija toht. Alpi Pynnönen. Tunnetuimpia kerholaisia
olivat Olli Halkan ohella mm. Mauri Hirvenoja, Simo Mäkelä, Kalevi Penttilä, Aulis Salonen, Pertti Viitanen
ja Erkki Vilpa.
Kerholaiset tulivat useimmiten aamun ensimmäisellä junalla Riihimäestä Hikiään, josta jatkoivat kävellen
radanvartta järvelle; kesäaikaan tulitiin polkupyörillä.
Kuvassa Pertti Viitanen vapauttamassa
21.7.1945 rysään mennyttä mustakurkku-
uikkua Hausjärvellä.
Taustalla ruohikkoista järveä.
Kuvaaja Erkki Vilpa.
Erkki Vilpa kiikaroimassa ruuhen nokassa
Hausjärvellä vuonna 1947, jolloin oli runsaasti
avovettä.
Valokuva Pertti Viitanen.
Pertti Viitanen kiikaroimassa.
Huomaa tasapohjainen ruuhi ja
airojen hankaimet.
Valokuva Erkki Vilpa.
"Airoilla soutaminen onnistui vain
pääväylää pitkin sekä pienillä
avovesialueilla. Sen ulkopuolella
piti sauvoa ja työntyä eteenpäin
ruuhta samalla kahden puolen
keikuttaen. Joskus kokeiltiin suosuksia. Niissä oli pari lautaa rinnakkaina pystyssä ja keskellä mäystimet."
- muistelee Pertti Virtanen.
Hausjärvi kesällä 1945. Kuva järven keskeltä pohjoiseen päin. Kuvaaja Mauri Hirvenoja.
Linturetkellä 11.5.1945. Kuvassa vasemmalla kerhon kuraattori, toht. Alpi Pynnönen, seuraavana Aulis Salonen
ja takana Pertti Viitanen. Tässä seisotaan kahdessa ruuhessa keskella kaislikkoista järveä.
Mauri Hirvenoja muistelee
Saraikkoa niitettiin luultavasti vielä sodan jälkeenkin, koska siellä oli viikatteita ja suosuksia, joita
lainasimme joskus omin luvin ja seikkailimme hyllyvässä ruovikossa.
Ruuhella pääsi pitkälle, aina Sikosaareen asti.
Taivas saattaoi olla mustana tuhatpäisistä sorsaparvista syksyisellä iltalennolla.
Hausjärvellä oli runsaasti sodan jälkeen myös metsäriistalintuja, mutta sodan jälkeen meni
muutama vuosi, ennenkuin runsastuneita kantoja pystyttiin metsästämään. 1940-luvun loppupuoliskolla
hauleja oli lähes mahdoton saada. Vankilan virkailijat teettivät vankilan pajassa hauleja, jos lyijyä oli
saatavilla.
Hyvin piilotettu mustakurkku-uikun pesä Hausjärvellä 1945.
Kuvaaja Mauri Hirvenoja.
Lintupäiväkirja vuodelta 1946
16-vuotiaan Pertti Viitasen vuonna 1946 lintupäiväkirjaansa laatima karttapiirros järven alueesta.
Karttaan on merkitty mm. avovesialueet ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä numeroin piisamin, kuovin,
pajusirkun, sinisorsan, kirjosiepon sekä ruokokertun pesät. Lintupäiväkirjassa on sivukaupalla merkintöjä
lintulajeista tieteellisin nimin.
Järven pohjoispäässä on merkittynä satama ja polku sinne sekä aivan kartan alareunasssa rautatie.
Arvokas lintupäiväkirja kertoo paljon järven tuonaikaisesta ekosysteemistä.
Järvellä tai sen rantamilla tavattiin yli 70 lintulajia
Luettelo Hausjärvellä esiintyneet lintulajit v. 1945
____________________________________________________________________________
Hausjärven Hausjärveä
vuoden 1940 kartassa
(järven pohjoisosa)
(Topograafikartta,
mitattu 1938, painettu 1940)
>>> Lue jutun osa 2 tästä
_________________________________________________________________________________
Kiitokset
Parhaat kiitokseni Mauri Hirvenojalle, Kalevi Penttilälle, Pertti Viitaselle ja Erkki Vilpalle
saamistani valokuvista ja tiedoista. On hienoa välittää uusille sukupolville näitä säilyneitä
muistoja kuivatetun järven historiasta.
Valokuvat: Mauri Hirvenoja, Kalevi Penttilä, Pertti Viitanen ja Erkki Vilpa.
Lintupäiväkirjan sivu: Pertti Viitanen
Teksti: osittain Mauri Hirvenojan, Kalevi Penttilän, Pertti Viitasen ja Erkki Vilpan muistelmia.
Lue tästä jutun osa 2
|
