Ryttylän lasitehtaan historiaa ja tuotantoa

 Kuva Ryttylän Lasiteollisuus O.Y.:n hinnastosta n:o 8, 1930

Vuonna 1927 hankittiin suupuhalluksen rinnalle puoliauto-

Tehtaassa valmistettiin myös mm. monenlaista talouslasia, kuten juomalaseja, vateja, karahveja, vesikannuja, maljoja, pikareja, juustokupuja ja kukkamaljakoita

Ryttylän lasitehtaalla valmistetut sokerikko ja kermakko.
Sokerikon pohjassa massaleima RYTTYLÄ.

    Lapsityövoimaa, polttopulloja ja pommituksia  

Vuonna 1934 Ryttylän lasitehdas oli maamme suurimpia lasitehtaita ja se työllisti noin 250 henkilöä.

Ennen sotia tehdas tarjosi niin paljon työpaikkoja, että siellä työskenteli myös 13-14 vuotiaita
koululaisia, vaikka se ei ollut luvallista. Tämä oli mahdollista, koska ammattientarkastajien
tulosta saatiin tieto etukäteen.

Kumelan lasitehdas osti Ryttylästä raakalasia hiottavaksi.

Tarinan mukaan venäläiset saivat haltuunsa räjähtämättömiä molotovin cocktailin pulloja, joissa
oli pohjassa RY -tunnus. Venäläiset selvittävät tämän avulla tehtaan sijaintipaikaksi Ryttylän.

Sota-aikana Sakon ammustehdas oli siirretty Riihimäestä Ryttylään ja venäläisten lentopommi osui
tehtaaseen 14.1.1940 keskeyttäen puhaltamon tuotannon pariksi viikoksi. Propagandaradio Tiltussa
kuultiin: " Ryttylän kaupunki on tuhottu ".

Ryttylässä valmistettuja viinapulloja käytettiin myös molotovin cocktailin pulloina.

Puolen litran viinapulloon laitettiin petrolin ja tervan sekoitusta ja niitä käytettiin panssarivaunujen
torjuntaan. Pullojen täytöstä polttopulloiksi huolehti armeija ja niitä pullotettiin mm. Rajamäen
tehtaalla yli 450 000 kpl.
Myös Rajamäkeä pommitettiin, koska korkeissa luki Alko-Rajamäki.
Lähellä Rajamäen tehtaita on korkeat betoniset ilmavalvontatornit, joissa oli sodan aikana 
ilmatorjuntakiväärit.

Tehtaalla raivosi iso tulipalo 17.4.1942, jolloin tuhoutuivat molemmat sulatot, hiomo, muottivarasto,
pakkaamo, suuri osa lasivarastosta sekä asuinrakennuksia.

Myös jäämiinapulloja valmistettiin Ryttylän lasitehtaalla. Näitä käytettiin siten, että lasipulloon
laitettiin n. 1,5 kgräjähdysainetta ja räjäytyspanos. Pullo asetettiin jäähän kairatusta reiästä jään
alle ja räjäytettiin sähköllä sarjana. Jäähän saatiin noin parimetrinen railo. Pulloja myytiin myös
suuria määriä Saksaan. Pullojen pohjassa ei ole mitään merkintää valmistajasta, mutta kyljessä
on SA  ja P -kirjaimet.

Ryttylän lasitehtaan toiminta päättyi 1961.

  Taskupullo (Taskumatti) ja muuta tuotantoa

Kaarevaan 19 cm korkeaan taskumattiin mahtuu
nestettä 4 dl. Korkkina on käytetty luonnonkorkkia.
Näitä pulloja on valmistettu Ryttylässä 1920-luvulta alkaen.

Ryttylän lasitehdas valmisti paljon mm. erilaisia pulloja ym.
etikkapulloja, keilamaisia mehupulloja, pyöreitä mehupulloja,
likööripulloja, appretuuripulloja, koneöljypulloja, lakkapulloja,
mustepulloja, maitopulloja, sitruunapulloja, koemaitopulloja,
raaputusvesipulloja, olutpulloja, Eau de Golognepulloja,
hiusvesipulloja, Pain-Expeller pulloja, bajonettipulloja, Essbouquetpulloja, brillantinepulloja, portteripulloja,
paloviinapulloja (kulmikkaita), sylkykuppeja, silmänhuuhe-
telululaseja, känsävoidepulloja, virtslaseja, lasten maitopulloja,
tippapulloja, suppiloita, dekanttilaseja, mittalaseja,
huhmareita, lääkemittoja, sairaalalaseja, hiusvesipulloja,
lakkapulloja, wiskypulloja ja punssipulloja.

Litteitä lääkepulloja valmistettiin 10, 15, 25, 50, 100, 300,
500 ja 1000 ml:n kokoisina.

Lasitehdas valmisti myös ohuempia ja hiottuja esineitä,
kuten juomalaseja ja karahveja yms.

        Ryttylän Lasiteollisuus Oy:n hinnastossa n:o 5,
        vuodelta 1928  on luetteloitu tuote nimellä: "Taskumattia:
        litteitä, kuperia"   

        Pulloa on tuolloin tehty kolmea eri kokoa, 200, 300 ja 400 gr.
        Hinta kappaleelta on ollut 1,95, 2,75 ja 3,20 mk.
       
        Pullo pohjassa massaleima RYTTYLÄ.

  Ryttylän kirjokoristepullo

    Vasemmanpuoleisessa pullossa on  
    kirjokoristelasikuviointi ja se on pohjaleiman mukaan
    tehty Ryttylän lasitehtaalla (Ry 4.)
    Pullo on normaali viinapullo eikä ole tietoa, miksi se
    on koristeltu tuolla koristekuvioinnilla. Pullo saattaa
    olla jokin koekappale?
    Tämä pullotyyppi tuli tuotantoon 1934, mutta aika pian
    ALKO ilmoitti, ettei enään käytä Ryttylän pulloja
    niiden huonon laadun takia.

    Kuviointi on tehty etsaamalla eli hapottamalla
    (leimausetsaustekniikka).
    Oikeanpuolen vihreä lasipullo on myös Ryttylän
    lasitehtaan tuotantoa (Ry 8.)

    Riihimäen Lasi Oy mainosti kirjokoristetta Suomen
    kuvalehdessä vuonna 1935 seuraavasti:
    " Riihimäen kirjokoriste on ainutlaatuinen, harvinaisen
      kaunis uusi lasikoristelumuoto. Lasin miellyttävän   
      himmeässä pinnassa on läpikuultavia kuvioita."     
    
     Suomen kuvalehden mainos vuonna 1936:
     " ... Kirjokoristelu-lasitkin kuuluvat Riihimäen ns.
     huokeisiin taidelaseihin, joista kauneutensa ja  
     huokeutensa vuoksi on tullut suosituimpia kotien
     käyttölaseja."
 
  

   Kirjokoristekuvioilla koristeltiin 1930-luvulla mm. lautasia,
   juomalaseja, maljakoita, karahveja, kynttilänjalkoja, soke-
   rikkoja ja kermakkoja.          

    Pullojen pohjassa massaleima Ry osoittaa
    valmistuspaikaksi Ryttylän lasitehtaan.
     
    Löytyy ainakin seuraavat Ry -numerot:
    Ry 1 - 8, sekä pelkkä Ry.
    Numero on muotin numero.

  [ Tätä sivua on päivitetty viimeksi 9.9.2021 ]

Lääkepurkki valkoista opaalilasia

Lääkepurkki kierrekorkilla, purkin korkeus 45 mm
ja halkaisija 35 mm. Korkki on bakeliittia.


Pohjassa massaleima 20  RYTTYLÄ.
Numero tarkoittaa kokoa 20 ml.

Purkki on noin vuodelta 1937.

        Purkin pohja

         ____________________

     Ruskeita lasisia lääkepurkkeja valmistettiin 
     mm. 50 ja 200 ml:n kokoisina.

    >>> Lue Ryttylän lasitehtaan massaleimoista eli tehdastunnuksista

      Muita Hausjärvellä toimineita lasitehtaita

      - Karan lasitehdas, Kara  (Riihimäki, aik. Hausjärven kunnan aluetta), 1918-1921
      - Nurmen lasitehdas, Ryttylä, 1930-1937