Kiviset kilometripylväät Hausjärvellä - rauhoitettuja kiinteitä muinaismuistoja
Hausjärven teiden varsilla on vielä paikoillaan muutamia
vanhoja kivisiä kilometripylväitä, joita aikoinaan oli kilometrin
välein.
Vanhimman kivipylväät
Kuvassa oikealla vanha kivinen kilometripylväs vanhan tien reunassa Erkylästä Arolammille.
Näitä 1910-luvun kivipylväitä on jäljellä ko tien varrella 5 kpl.
Nelikulmaisen patsaan korkeus on 190 cm (maan pinnalla näkyvä osa) ja sivun pituus 30 cm.
Pylväisiin on hakattu matka molempiin suuntiin virstoina ja merkinnät Omalta kodilta Arolammille päin ovat seuraavat:
Pylväs 1 = 14/8, pylväs 2 = 13/9, pylväs 3 = 12/10, pylväs 4 = 11/11,
pylväs 5 = puuttuu / hävinnyt ?, pylväs 6 = 9/13.
Pylväs n:o 6 on Riihimäen puolella, muut Hausjärven puolella.
[Ruotsin virsta 2672 m, Suomen virsta 1069 m ja Venäjän virsta
1067 m.]
Erkylä
Kuvat: Aki R.
Turkhauta
Uudemmat kivipylväät
Tultaessa Kirkonkylästä Turkhaudalle, on tämä ylläolevassa kuvassa oleva kilometripylväs juuri ennen Ryttylän risteystä.
Pylvään kohdalta on Hausjärven Kirkonkylään matkaa 9 km ja Hämeenlinnaan 33 km.
Näiden pylväiden kokonaispituus on n. 290 cm, josta noin metri on maan sisällä. Pylväisiin on matkat ja teiden numerot merkitty maalaamalla. Ennen maalattuja merkintöjä näissäkin kivissä numerot olivat hakattuina ja joissakin kivissä voi vielä nähdä jälkiä hakatuista numeroista.
Pylväät on pystytetty kulmittain (45-asteen kulma) tiehen nähden niin, että matka näkyy molempiin suuntiin.
Näitä kilometripylväitä poistettiin 1980-luvulla tielaitoksen toimesta, koska niiden katsottiin käyneen tarpettomiksi matkan mittaamiseen. Usein poistaminen tapahtui tien oikaisun tai muun tien parantamisen yhteydessä.
Pylväitä myytiin aikanaan yksityisille mm. portinpylväiksi, mutta paljon niitä murskattiin myös sepeliksi.
Museovirasto on julistanut vielä teiden varsilla jäljellä olevat vanhat kiviset kilometripylväät histoiriallisen ajan kiinteiksi
muinaisjäännöksiksi.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Suomen teiden mittauksia
Neljäs Suomen teiden mittaus aloitettiin Venäjän keisarin Aleksanteri III määräyksestä 1888 ja siirryttiin uuteen mittajärjestelmään, kilometreihin.
Suomen tieverkko mitattiin viidennen kerran käsipelillä teräksisellä mittanauhalla 1920-luvun loppupuolella ja 1930-luvun alussa. Tällöin kilometripatsaasta alettiin käyttää nimitystä kilometripylväs.
Päätiet varustettiin kilometrin välien litteillä ylöspäin kapevilla kivipylväillä, joissa lukemat olivat alekkain ja muut vilkkaat tiet (mm. Hausjärvellä) poikkileikkaukseltaan neliönmuotoisilla, kivipylväillä, jotka asetettiin tiehen nähden kulmittain.
* * * * * * * * * * * * * * * * * *
Hausjärven kunta päättää pystyttää kilometripylväitä 1910
Pylväiden pystytyspäätös
Kunnallislautakunta (nyk. kunnanhallitus) päätti pystyttää kiviset kilometripylväät yleisten teiden varsille
kokouksessaan Riihimäen kestikievarissa 16.7.1910:
" 1 §
Sittenkuin kuntakokous oli päättänyt laitettavaksi harmaakiviset kilometripylväät kunnan yleisten maanteiden varsille
niin päätettiin ryhtyä halullisten kivimiesten kanssa tekemään sopimuksia pylväiden hankkimisesta.
Sovittiin että patsasten tulee olla kaksi metriä korkeita maanpäällä lukien sekä 30 sentin vahvoja. "
Sopimus tekijöistä
Kokouksessa 22.9.1910 päätettiin tehdä sopimus Huovilan omistajan Isak Haapasaaren kanssa kivisten
kilometripylväiden laittamisesta 19 mk hinnasta kappaleelta kaikkien muiden teiden, paitsi Ridasjärven tien
varrelle, minne ne laittaa kivityömies Töyrylä 17 mk hinnasta.
Pylväiden oikaisu
Kun maanteiden varsille pystytetyt kilometripylväät olivat useissa paikoissa kallistuneet, päätettiin 10.5.1919,
että kukin lautakunnan jäsen huolehtii niiden oikaisemisesta piirissään.
Pylväiden ja viittojen maalaus
Kunnallislautakunnan kokouksessa 19.4.1920 päätettiin huonoksi kuluneet kilometripylväiden ja viisaritaulujen
osoitteet maalata öljyväreillä. Maalaus annettiin jäsen M. Äijälän tehtäväksi.
Myöhemmät vaiheet
Myöhemmin Tielaitos alkoi pystyttää ja huolehtia näistä pylväistä, kunnes niiden valmistus vuonna 1963 lopetettiin
sekä käytöstä luovuttiin vuonna 1970. Vanhat pylväät saivat jäädä paikoilleen, mutta niitä ei enää kunnostettu
eikä oikaistu. Teiden parannusten yhteydessä pylväitä poistettiin tai siirrettiin kauemmaksi tiestä.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Kuva oikealla >
Tämä komea, pitkä kilometripylväs seisoo edelleen
ryhdikkäänä Hikiässä, Hikiäntien ja Karhintien risteyksen
tuntumassa. Matkat: 46 km Hämeenlinnaan ja 18 km
Hyvinkäälle, sekä tien numero 4.
Oitti
Kuvassa yläpuolella Oitissa vanhan tien varrella oleva
kilometripylväs (lähellä entistä Teroman kutomoa).
Kivessä merkinnät 35 (Lahteen) sekä kaksi tien
numeroa 4 ja 55, koska nämä kaksi tietä kulkivat
Hausjärvellä jonkin matkaa samassa kohdassa.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Hävinneitä kilometripylväitä
Kilometripylväitä on poistettu Tielaitoksen toimesta teiden levennysten yms. yhteydessä, mutta niitä ovat
luvatta poistaneet myös yksityiset henkilöt. Vanhat kilometripylväät ovat rauhoitettuja muinaismuistoja,
eikä niitä saa poistaa paikoiltaan.
Kirkonkylässä entisen kunnanviraston uuden osan kohdalla ollut kilometripylväs, jossa lukema 20 (20 km Hyvinkäälle). Kuva 1970-luvulta/Aki Ranta.
Kivipylväs oli paikoillaan vielä maaliskussa 1974 (Hämeenkulma -lehdessä ollut kuva samalta ajalta)
Pylväs on poistettu Tielaitoksen toimesta tien levennyksen yhteydessä.
Tämän kilometripylvään kohdalta oli 85 km Helsinkiin ja se on merkittynä kartalle vuodelta 1940.
Tämäkin Pursijärventielllä ollut kilometripylväs on hävinnyt jonnekin noin vuosina 2006-2008.
Kuva: Aki R. |
