Hausjärven kuivattamisesta Riihimäen Sanomissa 1964

Riihimäen Sanomien etusivun juttu 9.7.1964 Hausjärven kuivattamisesta

HAUSJÄRVEN KUIVATTAMISESTA OLLUT PALJON HYÖTYÄ JA HIUKAN HARMIAKIN
Kohta on määrättävä osuudet lainojen takaisinmaksusta

Jutussa kerrotaan mm., että kuivattamisen ansiosta järvenympärysmaita on päästy viljelemään täydellä
teholla ja estetty kevättulvien vahingolliset seuraukset.
Samoin kerrotaan kuivatushankkeen olleen vireillä jo 15 vuotta, mutta vasta 1960 alettiin valtion toimesta
suorittaa koneellisia ojitustöitä. Järvi oli neljän vuoden aikana saatu melkein kuivaksi, mutta alueesta ei
ollut vielä pelloksi. Itse järveä ei oltu saatu vielä kuivaksi ja sen lopulliseksi kuivattamiseksi suunniteltiin mahdollista pumppausta, josta ei oltu tehty kuitenkaan mitään päätöstä.

Kuivatuksen harmeja

Lehdessä kerrotaan kuivattamisen tuottaneet joillekin pientä harmiakin. Näin oli käynyt esim. nahkuri-
mestarille, joka asui Hausjärven kirkolla. Hausojan reunat tahtoivat valua ja siksi oli ojaa melkoisesti
levennettävä.

Edellä mainitun nahkurin rakennukset sijaitsivat noin 30-40 metrin päässä ojan reunalta ja niitä uhkasi
jatkuvasti ojanpenkereen murtuminen. Rakennukset liikkuivat jonkin verran. Kyseisenä vuonna (1964) oli hoitokunta joutunut ensimmäisen kerran perkaamaan kaivettuja kuivatusojia.

Järven kuivatus aiheutti aikanaan myös monen kaivon kuivumisen ja niitä olisyvennettävä omalla
kustannuksella. ( ei mainita lehtijutussa )