1.5.2026


Uutisia Hausjärveltä sanomalehdissä

Uusi pankki Oittiin

Tampereen Osake Pankki avasi haarakonttorin Oitin aseman lähelle tammikuussa 1925.
Pankkitoimikuntaan kuuluivat T.H. Jussila (esimies), K. WaldemarLund, Tauno Maaranta, J
almar Vuolle, Väinö Pesula, Tauno Maaranta ja Aarne Viinikainen varsinaisina jäseninä.
Myöhemmin ko pankin rakennuttamassa talossa toimi Oitin apteekki.


Oittiin puuhataan apteekkia

Koska Oitin aseman ympäristön asutus on kasvanut ja asukkaiden lääkkeiden tarve on
sitä mukaa kasvanut, on herännyt ajatus saada paikkakunnalle oma apteekki.
Asiassa on käännytty apteekkari V. Simbergin puoleen, joka onkin ilmoittanut suostuvansa
pyyntöön, jos vain lääkintöhallitukselta saadaan asianomainen lupa, uutisoi Riihimäen
Sanomat 16.2.1928


Huomattava pirtutakavarikko Oitissa

Hevonen, reki ja 270 litraa spriitä viranomaisten haltuun helmikuussa 1928.

Oli saatu vihiä, että Helsingistä päin oli tulossa epäilyttävä hevoskuorma. Hausjärven
piirin apulaisnimismies Vilppunen ja poliisikonstaapeli Saarinen ottivat ko kuorman
kiinni Oitin Torholan kylän kohdalla. Ajaja oli kotoisin Tyrvännöstä ja kuorma oli
tulossa Helsingistä.


Uusi kaniinifarmi aloitti Oitissa

Oitin asemapäällikkö Oiva Suosalmen Kaniinifarmi Primus ilmoitti Siipikarja -lehdessä 1929 



Ensimmäinen pankki Ryttylään

Hausjärven Sästöpankki avasi toimiston Ryttylässä 1.8.1938.

Koska Ryttylän seutu, kun otetaaan Tervakoskikin mukaan on muodostunut huomattavaksi
tehdas- ja liikekeskukseksi, on herännyt halu saada sinne oma pankkilaitoksin.
Aseman lähelle on rakennettu uusi liiketalo, josta pankki saattoi vuokrata sopivan huoneiston.

Aluksi otetaan pankissa käyttöön säästö- ja juoksevatili. Postilähtysvekseleitä tulee pankki
myös myymään. Mikäli varat myötävät, tulee pankki myös antamaan lainoja. Pankin hoitajaksi
tulee kauppias Anna Helkas ja kirjanpitäjäksi Ester Hilden  Hyvinkään Sääntöpankista.

Helsingin kaupungin tuki moottoriruiskuun Ryttylään 1936

Helsingin kaupunki osti Ryttylän kartanon ydinalueen 1914.
Aluksi  paikalla toimi suomen ensimmäinen työttömien miesten työsiirtoja ja vuonna 1923
kaupunki luovutti alueen lastensuojeluvirastolle, joka perusti sinne poikakodin.
Ryttylän poikakoti toimi 1923-1961.

       Hyvinkään Sanomat, 7.7.1936






Romunkeräys tuotti hyvin

Akateemisen Ilmasuojeluyhdistyksen toimittama romunkeräys tuotti 50 tonnia romua.

Romua koottiin Hikiän, Oitin ja Ryttylän asemille, josta se lastattiin rautatievaunuihin.
Ryttylässä kertyi 3 ja Hikiässä sekä Oitissa kummassakin 1 vaunulasti. Suurimmt lahjoittajat
olivat Ryttylän tehtaat, Erkyän kartano ja Imatran Voiman Hikiän muuntoasema.
Asiasta uutisoi Hyvinkään Sanonomat 5.8.1938.



Hausjärven kunta puolsi Riihimäen hakemusta 1920

Sisäasiain ministeriö pyysi Hausjärven ja Janakkalan kuntien lausuntoa Riihimäen tasaväkisen
yhdyskunnan valtioneuvostolle jättämään hakemukseen Riihimäen alueitten muodostamiseksi
kauppalakunnaksi, vaikka se surakunnallisesti jöisikin Hausjärven yhteyteen.

Hausjärven kunnanvaltuusto puolsi yksimielisesti anomusta kokouksessaan.


Kirkkovaras vankilaan

Hausjärven kirkkoon ja viinikellariin elokuussa 1934 murtaunut mies oli vain 15 vuotias poika
Tampereelta. Kirkosta varastettiin 2 kuparimaljaa ja noin 10 litraa kirkkoviiniä.
Poika tuomittiin murrosta 6 kuukaudeksi vankeuteen ja kun tuomioon yhdistettiin Tampereella
annettu 4 kuukauden vankeusrangaistus, sai hän yhteensä vankeutta 8 kk ja 20 päivää.




Kahvilan pitolupa omalla vastuunalaisella hoidolla 1936

         Hyvinkään Sanomat, 7.7.1936

Karan tilojen siirtohanke Hausjärven kuntaan

Kunnan oli annettava lausunto sisäasianministriölle sen johdosta,
että muutamat Riihimäen kauppalan Karan ja Ryttylän kyliin kuuluvat
tilat olivat anoneet päästä Hausjärven kuntaan.
Riihimäki erosi Hausjärvestä 1922 itsenäiseksi kauppalaksi.
Kuntien omaisuuden jako oli lehtijutun mukaan kesken vielä 1927.

Kunnanvaltuusto puolsi tilojen anomusta liittyä Hausjärven kuntaan.
Karan kansakoulu oli kuntamuutoksessa jäänyt Hausjärven kunnan puolelle,
vaikka sen seinästä oli vain noin 10 metriä Riihimäen silloiseen rajaan -
koulu oli toisessa kunnan ja sen oppilaat toisessa.

Asiasta uutisoi 22.12.1927 Riihimäen Sanomat.



Lahjoitus Hausjärven kirkkoon

Lotta Svärdin Hausjärven paikallisosasto lahjoitti 1937 kirkon sakaristoon
kauniit Elli Kuumolan kutomat ikkunaverhot. Samalla sakaristoon laitettiin
seurakunnan varoilla hankitut uudet matot.



Kattohaikara käväisi Hausjärvellä 1960

Isokokoinen lintu oli nähty Puujaassa 17.4.1960.



Uusi ylikulkusilta Hikiään 1961

Rautatien ylittävän uuden maantiesillan paalutus alkoi tammikuussa 1961.
Sillan pituudeksi tuli 43 metriä ja paaluja tarvittiin noin 500 kappaletta.
Pääurakoitsija oli Vesi ja Silta Oy Turusta.



____________________________________________________

Lähde: vanhat sanomalehdet / kansalliskirjaston digitaaliset aineistot