19.04.2026

Sortokauden postikortit kertovat

Sortokausina painettiin ja lähetettiin erilaisia muistokortteja mm. sotaväen
ja suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta.


Suomen sotaväen muistokortit

muistokort1.jpg




















Venäjä lakkautti Suomen suuriruhtinaskunnan oman armeijan pääosin 1901
ja Suomen miehet määrättiin Venäjän armeijaan. Laittomiksi koettuja kutsuntoja
vastustivat mm. papit kieltäytymällä lukemasta kutsuntakuulutusta kirkoissa.
Papit tuomittiin menettämään muutaman kuukauden palkkansa. Hausjärven
kirkkoherra Aksel Valfrid Murèn menetti kahden kuukauden palkkansa. Mùren
oli Hausjärven kirkkoherrana 1899-1937.

Kuvassa kannelta soittava surupukuinen Suomi-neito ja sotilasparaati. 
Kortin taustalla ei ole osoiteviivoitusta ja se onkin tarkoitettu kulkemaan kirje-
kuoressa.

Kustantajan nimi vasemassa alakulmassa Lit. G. Arvidsson, H.fors.
Kortin valkealla alueella vuosiluku 1902.

 

muistokort2.jpg

Jäähyväiset

Suomi-neito, Suomen vaakuna
ja sotilas.

Taiteilijan nimimerkkiä ei ole.

Tästä aiheesta on tehty myös
erikokoisia seinätauluja ja
useita korttiversioita.










**************************************

Vänrikki Stoolin tarinat

Runebergin kirjoittamat Vänrikki Stoolin tarinat kertovat ihannoivaan
sävyyn Suomen sodasta 1808-1809.


muistokort3.jpg



  






Atelier Apollon kustantama ja Albert Edelfeltin piirtämä Döbeln vid Jutas.
(Döbeln Juuttaan maalla). Suomen sodan taistelupaikka Juttaan tienhaara
sijaitsee Uudessakaarlepyyssä. Suomen sodan Juuttaan taistelu käytiin
13. syyskuuta 1808. Taistelussa eversti G.C. von Döbeln voitti venäläiset
joukot. 

Kortissa teksti:
" 1901, Onnellista Uutta vuotta ! Sarastakoon uusi vuosisata
valoisilla enteillä, ihanteilla ja voitoilla ! "

Kortti on postitettu kirjailija Santeri Alkiolle, Laihialle.

*****************


Varhainen Helsinki -kortti

muistokort4.jpg

  Atelier Apollon Helsinkikortti n:o 1.

  Kortti kuuluu ensimmäiseen jugent-
  tyyliseen postikorttisarjaan, jonka
  ensimmäiset kortit julkaistiin jo vuonna
  1899. Painettu todennäköisesti Tilgmannin
  painotalossa Helsingissä.

  Kuvassa pohjoisesplanadi ja kauppatori,
  jossa Keisarinnankivi. Muistomerkki pystytettiin
  keisarinna Aleksandra Fjodorovnan ensimmäisen
  Helsingin vierailun muistoksi. Muistomerkki on
  pystytetty kohtaan, jossa keisaripariskunta astui
  maihin höyrylaivasta. Patsaan päällä on kaksipäinen
  kotka.

  Kortin teksti:
  " Iloinen tervehdys Uudelle vuosisadalle.
  Ikävä muisto postimerkeistämme "   

  Venäjä kielsi suomalaisten postimerkkien
  käytön ulkomaan liikenteessä 1900 ja
  kotimaan postituksissa tammikuussa 1901.







**************************



 Uhmakas kansanjuhla Esplanadin puistossa

muistokort5.jpg

 









  Uhmakas muistojuhla Runebergin patsaalla helmikuussa 1904 runoilijan
  syntymäpäivänä. Kokoontumisrajoituksia oli tiukennettu, joten kyseinen
  kansanjuhla oli luultavasti lainvastainen.

  Runebergin käsi on veistetty sydämen kohdalle ja patsaan jalustan
  tauluun on kaiverrettu Vårt land  -runon säkeitä. Veistos on pystytetty tarkasti
  kohti itää !

  Kortin kustantaja Emil Rund´manin valokuvaamo, Helsinki.
  Rundman oli niitä harvoja suomalaisia valokuvaajia, jotka ryhtyivät hyödyntämään
  kuvapostikortteja uutismediana jo hyvin varhain, heti 1900-luvun alussa.
    

___________________________________________________


Kortit:   kokoelma Aki Ranta