8.11.2024

IKL:n paikallisosaston perustaminen Hausjärvelle 1933

IKL eli isänmaallinen kansanliike oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka
perustettiin Hämeenlinnassa 5.6.1932. Se jatkoi Lapuanliikkeen toimintaa.
Liike vastusti kommunismia ja sosialismia päämääränään yksikielinen Suur-Suomi.

Puolueella oli enimmillään noin 100 000 jäsentä ja se sai vuoden 1933 eduskuntavaaleissa 14 paikkaa.
Liike julkaisi Ajansuunta -lehteä ja sen nuorisojärjestöt olivat nimiltään Sinimustat sekä Mustapaidat.

IKL lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksessa 1944.

IKL tulitikkuetiketti

Saaren tulitikkutehdas, Mäntsälä.

Paikallisyhdistys Hausjärvelle

Tammikuun 30. päivä 1933 kokoontui joukko hausjärveläisiä johtaja T. Röngän kotiin ja perusti
IKL:n Hausjärven paikallisyhdistyksen.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin johtaja T. Rönkä. Muita johtavia jäseniä olivat asemapäällikkö
O. Suosalmi ja maanviljelijä Urho Danielsson, joka toimi myös yhdistyksen rahastonhoitajana.
Yhdistykseen liittyi heti useita kymmeniä jäseniä ja pian niitä oli toistasataa ympäri pitäjää.

Yhdistyksen toimesta järjestettiin juhlia Oitissa, joissa puhujina olivat mm. maanviljelijä Kosola ja
järjestötoiminnan johtaja P. Susitaival salintäyteiselle kuulijakunnalle. Järjestettiin myös erilaista
kerhotoimintaa ja eri kyliin perustettiin omia kyläosastoja.

Hausjärvelläkin tilattiiin Ajansuunta -lehteä innokkaasti ja siinä kirjoitettiin Hausjärvestä seuraavaa:

" Pitäjämme luoteisin kolkka on kovin sosialistinen aina teollisuuslaitosten pomoja myöten.
Ilolla on kuitenkin mainittava, että sielläkin on sentään henkilöitä, jotka empimättä ovat liittyneet
IKL:n riveihin. Tervetuloa vain rintamaamme kaikki, yhteistyöhön isanmaamme hyväksi ja
koko yhteiskuntaruumiin tervehdyttämiseksi ".

IKL-postikortit

IKL julkaisi noin parikymmentä
omaa postikorttia.

August Tuhkan piirtämä
kortti n:o 1 Herätyssoitto.
Musta asu ja rivi karhuvaakunoita
alareunassa.
Kortti on postitettu 1934.

Taustalle on painettu teksti:
ONNEN UUTTA AIKAA KOHTI

IKL:n kieltämisen jälkeen iso
määrä liikkeen postikortteja
poltettiin, kun pelättiin punaisen
Valpon kotietsintöjä, jossa mm.
takavarikoidun kirjeenvaihdon
perusteeella yritettiin löytää
tekosyitä kansan vihollisten
pidättämiseen.

_________________________________________________________

Lähde: Wikipedia ja Ajansuunta -lehti 11.12.1933. Kansallisarkisto / Digitaaliset palvelut

Etiketti ja kortti Akin kokoelma