26.07.2024
Näinkin postilähetyksiä leimattiin
Postileiman tarkoituksena on postimerkin mitätöinti, mutta se kertoo myös postin kulusta ja sen kehityksestä.
Suomen ensimmäinen postimerkki ilmestyi 1856, mutta ensimmäiset postileimat otettiin käyttöön jo vuonna 1812. Ensimmäiset postileimat olivat päivämäärättömiä yksirivisiä venäjänkielisiä paikannimileimoja (poislukien suomenkieliset Wiborg ja Abo).
Aikoinaan postileimassa oli jopa kellonaika ! Nykyisin monet postimerkit jäävät leimaamatta postin koneellisen käsittelyn johdosta. Jos postimerkki on leimattu, on leima usein suttuinen.
Seuraavassa on esitelty erilaisia leimaamistapoja.
1. Kynämitätöinti
Hikiään 1877 tulleen kirjeen postimerkki on mitätöity kynän musteristillä sekä postitoimiston leimalla. Kirje on kulkenut junan postivaunussa, jonka osoittaa postivaunun n:o 4 pyöröleima 1.10.1877.
Kirjepaperi on taitettu kuoren muotoon, ei erillistä kirjekuorta.
Postimerkkejä mitätöitiin myös pelkällä kynän musteristillä ja postileima lyötiin niiden viereen tai ei ollenkaan.
2. Rautatieaseman leima
Postilähetykset leimattiin asemien virkaleimasimilla, kunnes varsinainen postikonttori perustettiin ja sai erillisen postileimasimen.
Vuonna 1873 annettiin määräys, jonka mukaan kaikki asemalle jätetty posti tuli leimata aseman nimileimalla (1-rivinen leima) ja sinisellä musteella.
Kuvan vuonna 1910 lähetetty postikortti Mommilasta Oittiin on leimattu MOMMILA -asemaleimalla sinisellä musteella. Leiman kaikki kirjaimet ovat isoja kirjaimia, kun taas Postin rivi- eli kyläleimoissa vain alkukirjain on iso. Postimaksu on ollut 10 penniä. Harvinainen kohde.
Postipysäkki Mommilan asemalle perustettiin 1.2.1912.
RYTTYLÄ -asemaleima isohampaisella postimerkillä
3. Pyöreä postileima
Hausjärven vanhimmat varsinaiset postileimat ovat pyöröleimoja. Ryttylän postitoimipaikka perustettiin Ryttylän asemalle 1.4.1881
Ryttylän yksirenkainen postileima ehiöpostikortilla 1895.
Vasemmassa yläkulmassa Suomen vaakuna, jonka käyttö postilähetyksissä kiellettiin sortokaudella.
Hausjärvi -venäläisleima 1912.
Postihallitus antoi vasta 16.5.1918 määräyksen poistaa venäjänkieli postileimoista.
Useat postitoimipaikat poistivat venäjänkielen leimoistaan jo vuodenvaihteessa 1917-1918.
Hausjärvi -niminen postitoimipaikka (postipysäkki) kirkonkylään perustettiin 1.3.1907
4. Maalaiskirjeenkantajan numeroleima
Maalaiskirjeenkantajan numeroleima 1193 vuodelta 1913 venäjänkielisellä ehiöpostikortilla. Reitti: Hausjärvi postipysäkki - Hikiä. Reitillä oli aluksi 4 viikkovuoroa.
Lisäksi Hikiän venäjänkielinen pyöröleima.
Maalaiskirjeenkantajat jakelivat vain tavallisia postilähetyksiä ja sanomalehtiä. Muita lähetyksiä he saivat jakaa ja välittää vain lähettäjän ja vas- taanottajan vastuulla.
Maalaiskirjeenkantajat myivät postimerkkejä kantolinjallaan ja myös kotonaan.
Numeroleima lyötiin usein merkin viereen ja postimerkki mitätöitiin postitoimipaikan leimalla.
5. Rivi- eli kyläleima
Postipysäkeillä oli käytössään rivileimasin.
Kuvan postikortti on lähetetty Mommilasta Helsinkiin 1913, jonne se on saapunut Helsingin tuloleiman mukaan seuraavana päivänä.
Tuloleimaus lopetettiin 1965.
Mommilan postipysäkki perustettiin 1.2.1912.
6. Postitoimipaikan varaleima
Joskus postileima saattoi rikkoutua, jolloin postilähetyksen leimaamiseen käytettiin Postitoimisto -varaleimaa.
Kuvan kohteessa Karhista sota-aikana lähetetty postikortti on leimattu ilmeisesti Hikiän postileiman sijaan Postitoimisto -leimalla.
Kortissa on myös himmeä sotasensuurin suorakaiteen muotoinen tarkastusleima.
Myös sinettileimaa tai rautatieaseman leimaa on voitu käyttää tilapäisenä postileimana.
Määräysten mukaan varaleiman viereen oli kirjoitettava postitoimipaikan nimi. (ei ole kirjoitettu viereisessä kohteessa).
Sinettileimalla leimattu pakettikortti Ryttylässä
7. Viestillinen ketjuleima
Ketjuleimassa on postileiman lisäksi viesti ja leima toistuu nimensä mukaisesti ketjussa.
Tekstissä voi olla jonkin tapahtuman esim. näyttelyn tai messujen mainos tai muu informatiivinen tiedote.
8. Erikoisleima
Erikoisleima voi olla käytössä esim. museossa tai muussa nähtävyydessä tai jonkin tapahtuman aikana.
Se voi olla käytössä vuosia tai sitten vain lyhyen aikaa jonkin tapahtuman ajan, messut ja näyttelyt yms.
Leima voi muodoltaan olla lähes minkä mallinen tahansa ja leimasinvärikin voi vaihdella.
Ensimmäiset Salpauselän kisat järjestettiin 1923.
9. Eduskunnan postileima
Kortit ja kuoret Akin kokoelmasta (ei sinettileima) |