15.10.2023
Hausjärven pappilat
Itsenäiseksi seurakunnaksi
Hausjärvi kuului vanhastaan Janakkalan seurakuntaan ja papiston edustajana täällä
oli vain oma kappalainen.
Valitus maaherralle ja keisarille
Erimielisyydet Janakkalan kanssa koskivat lähinnä hausjärveläisten osallistumista
Janakkalan kirkon korjaukseen. Vuosina 1749 ja 1775 valitettiin ensin maaherralle
ja vuonna 1848 keisarille asti.
Janakkalan seurakunta vapautui professori Axel Adolf Laurell´in eläkkeen maksa-
misesta keväällä 1852, kun Laurell kuoli. Tällöin hausjärveläiset katsoivat sopivan
ajan tulleen pitkäaikaisen toiveensa eli oman kirkkoherran saantiin.
Heinäkuussa 1852 kokoontui Hausjärven pitäjänkokous, jossa kappalainen J.F. Hällfors
selosti tilanteen omasta kirkkoherrakunnasta. Elokuun pitäjänkokous päätti
jättää seurakunnan perustamisanomuksen välittömästi.
Helmikuussa 1855 julistettiin keisarin päätös, jossa anomus hyväksyttiin. Päätöksen
perusteluissa todettiin Janakkalan kirkkoherrankunnassa oleva 9700 asukasta ja Haus-
järvellä 4800 asukasta, jotka määrät olivat liian suuria yhden kirkkoherran hoidettaviksi.
Helmikuussa 1857 Hausjärven pitäjänkokous päätti ostaa Pietilän talon seurakunnalle.
Vuonna 1868 keisarin päätöstä (1855) muutettiin siten, että Hausjärven kappalaisen
virka lakkaa silloin, kun se tulee ensi kerran avoimeksi. Tilalle tulee palkata pitäjän-
apulainen ja rakennuttaa tälle Pietilän maalle tarpeelliset rakennukset. Kolkkalasta,
kappalaisen pappilasta, tulee uuden kirkkoherran virkatalo, joka on ensin saatettava
asianmukaiseen kuntoon.
Hausjärven seurakunta siirtyi Turun hiippakunnasta Porvoon hiippakuntaan vuoden
1897 alusta ja samalla Hausjärvestä tuli itsenäinen seurakunta.
1. Pappilat
Hausjärven nykyinen Vanha pappila on jo neljäs pappilarakennus ko paikalla.
Ensimmäinen pappila paikalle on tehty jo 1600-luvulla Hausjärven kuuluessa
Janakkalan seurakuntaan. Silloin rakennuksessa oli tupa, kamari, savupirtti,
kota ja riihi.
Toinen pappilarakennus tehtiin vuonna 1733, jolloin rakennus käsitti salin,
kolme kamaria, keittiön ja eteisen. Sen pinta-ala oli jo 136 neliömetriä.
Karhiin siirretty pappila
Kolmas pappila rakennettiin 1820-luvulla samanlaiseksi kuin edeltäjänsä.
Koska tämä kappalaisen pappila ei täyttänyt Kirkkolain edellyttämää kirkkoherran
pappilan huonemäärää, se myytiin pois ja siirrettiin Karhiin Mäki-Hinkkalan pää-
rakennukseksi. Rakennus valmistui uudessa paikassa 1898.
Pappila ja jyväaitta talvikuvassa 1928. Kokoelma Aki Ranta
Oikean päädyn arkisto-osaa ei vielä ole rakennettu.
Nykyisen pappilarakennuksen piirustukset hyväksyttiin 1891 ja rakennus valmistui
syyskuussa 1897. Tulokatselmus suoritettiin 1899. Tila lohkaistiin Kolkkalasta 1892.
Hämeen Sanomat kirjoitti 25.9.1897
" Wirkatalo on kahden vuoden kuluessa järjestään suurimmasta pienimpään rakennukseen
asti uudestaan rakennettu ja että se nyt on ajanmukaisempia, tekisipä mieli sanoa komein-
pia pappiloita maassamme. Seurakunnan wirkatalon walmistumisesta on seurauksena,
että Hausjärvi nyt wirkaankin ennenpitkään saa oman kirkkoherran. "
Talon pinta-ala on 328 neliömetriä käsittäen eteinen, kanslian odotushuoneineen, sali,
ruokasali, vierashuone, kaksi kamaria, makuuhuone, palvelijan huone ja keittiö eteisellä.
Vintissä kaksi huonetta sekä keittiön alla holvattu kellari ja palvelijan huoneen alla maito-
huone.
Kivijalan tekijä kateissa
Kuulutus Uudessa Suomettaressa 6.6.1895
Riihimäen Sanomat, 30.4.1925
Riihimäen Sanomat, 26.6.1926
Pappilan pihapiirissä on ollut renkitupa vuodelta 1897 (nyk. laajennettu Laitisen talo),
jyväaitta, talli- ja kalustohuone, navetta, sauna (ja silta), makki, kaivo, kaksi riihtä ja
kolme latoa. Etäämmällä 7 latoa lisää. Rakennusta laajennettiin rakentamalla tiilinen
arkistosiipi, jossa oli tulenkestävät suljettavat metalliset isot ikkunaluukut.
Riihimäen Sanomat, 21.4.1929
Kirkkoherranvirasto toimi aikanaan rakennuksen arkistosiivessä siunauskappelin
yhteyteen rakennetun virastosiiven valmistumiseen saakka.
Kuvassa huomio kiinnittyy parvekkeeseen ja sen kaiteeseen. Arkistosiipi vasemmalla on jo rakennettu.
Paljon omenapuita yms.
Kuva: 2023 / Aki Ranta
Iso peruskorjaus vuosina 2013-2015. Katto- ja ulkomaalaus tehtiin 2015-2017.
Työ tehtiin pääosin seurakunnan omana työnä palkkaamalla kirvesmiehet ja maalarit.
LVI-urakan teki Vesijohtoliike Järvinen ja sähköurakasta vastasi Oiva Sähkö Oy.
Avokuistissa on 1960-luvun valokuvien perusteella ollut puiset kaiteet, nykyisin
metallikaiteet.
Rakennus on nykyään seurakunnan toimintakeskuksena.
2. Tyttökansakoulusta pikkupappilaksi
Tytöille rakennettiin 1869 oma uusi koulurakennus entisen kirkonkylän koulun viereen.
Poika- ja tyttökoulun työskentely samassa pihapiirissä ei kuitenkaan sujunut häiriöittä
ja sulassa sovussa. Koska oppilaita majoitettiin koulussa oli opettajien valvonta
ympärivuorokautista.
Kun kirkon viereen 1880 rakennettu köyhäinhuone lopetti toimintansa, siirtyi tyttö-
kansakoulu sen tiloihin 1884.
Nyt tyttökoululle rakennetut tilat olivat siis käyneet tarpeettomiksi ja se määrättiin
purettavaksi ja pystytettiin muutaman sadan metrin päähän 1892. Rakennusta oli jatkettu
jo vuonna 1875.
Pikkupappila nykyisellä paikallaan
Talo sai nyt nimekseen Kivekäs ja se toimi seurakunnan pikkupappilana aina vuoteen
1960 saakka, jolloin rovasti Aarre Keravuori muutti siitä Oittin. Tämän jälkenn talon osti
professori Aapeli Saarisalo ja se on nykyään yksityisomistuksessa.
_________________________________________________________________________________________
Lähde: Hausjärven historia ja Lasse Toivola / Hausjärven elämää 1611-2011 (Hausjärven seurakunta) sekä vanhat sanomalehdet.
|
