30.08.2023

Keuhkotautiparantola Hausjärvelle ?

Tuberkuloosi -nimi tuli käyttöön 1800-luvulla. Taudin hoito oli pitkään vaikeaa ja sitä pyrittiin
hoitamaan ilmastonvaihdoksilla sekä matkustamalla terveellisempään ympäristöön.

Suomessa alettiin keskustella keuhkotautiparantolan käynnistämisestä 1880-luvulla ja maan
ensimmäinen parantola perustettiin Uudellakirkolle Karjalan Kannaksella 1889.

Suomessa parantolarakentamisen kulta-aikaa oli 1930-luku.

>

Etelä-Hämeen Sanomat, 21.4.1928

Etelä-Hämeeseenkin päätettiin perustaa parantola, jonka osakkaiksi tulisivat 19 kuntaa.
Näiden joukossa olivat mm. Hämeenlinnan ja Lahden kaupungit, Riihimäen kauppala ja
Hausjärven kunta. 


Sijoitusvaihtoehtojen punnintaa

Useat kunnan halusivat parantolan alueelleen ja Hausjärven kunnanvaltuusto teki
päätöksen, jossa Karhin kylässä sijaitseva tontti päätettiin luovuttaa parantolalle, jos
parantolatoimikunta mainittua paikkaa ko tarkoituksen tulee käyttämään.
Paikasta mainitaan, että se on Karhin kylän ja valtamaantien välillä  - Lakeennummi.

Riihimäen Sanomat, 15.12.1928

Mielipidekirjoitus lehdessä

Riihimäen Sanomissa julkaistiin parantolan sijoittumista Hausjärvelle tukeva kirjoitus
14.12.1928.
Kirjoituksessa pohditaan, että miksi parantola sijoitettaisiin paikkaan, joka luonnon
puolesta olisi kaikkein epäsopivin? Sairaalan paikaksi oli ehdotettu paikkaa hautausmaan
välittömässä läheisyydessä Hämeenlinnassa.

       ___________________________


" Pitääkö laitoksen hoidokkien kuunnella päivittäin tapahtuvia hautausseremonioita?
Pitääkö hoidokkien alituiseen katsella vinoristejä, jotka törröttävät pystyssä kreikkalais-
katollisella hautausmaalla? Ja pitääkö sairaitten olla välittömässä kosketuksissa kapinan
aikana haudattujen puna-armeijan hautarivien kanssa?
Eivätkö paikan etsijät voineet löytää sellaista paikkaa, jossa on puhdas luonto ympärillä
ja paikka. johon eivät kaikki kaupungin pölyt ja huudot ylety? "

" Vielä on tarkastettu sairaalalle sijaa Salpausselältä Hausjärven Karhin ja Helsingin-
Hämeenlinnan valtamaantien väliltä. Jo tuo nimikin - Salpausselkä - todistaa, että
seutu on ylänköä, todellisuudessa paljon korkeammalla kuin esim. Janakkalan paikka.
Seutu on kuivapohjaista hiekkamaata, kauaksi ympäristöön ulottuvaan havumetsäistä
kangasmaata, selänne, josta näkyy yli seutujen aina Hämeenlinnaan asti. "

       ___________________________


Ahvenisto voitti

Parantola päätettiin sijoittaa Hämeenlinnan Ahvenistolle, jossa se toimi 1932-1979.


___________________________________________________________________

Lähteet: Kansalliskirjaston digitoidut lehdet, digi.kansalliskirjasto.fi

ämeen