30.7.2023
Ryttylän suuri maatalousnäyttely 1896
Ryttylän kartanon omistaja eversti Hugo Standertskjöld järjesti maillaan maatalousnäyttelyn 1896. Tuohon aikaan puhuttiin maanviljelyskokouksesta tai -näyttelystä.
Toiminnan mies
Hugo Robert Standertskjöld (24.9.1844-9.5.1931) oli eversti, asetehtailija, suurlahjoittaja, teollisuusmies. Hän omisti useita kartanoita ja rakennutti Aulangon. Standertskjöld oli rikastunut asekaupoilla Venäjällä ja Ryttylän kartanon hän osti 1885. Kartanoon kuuli peltoa noin 320 hehtaaria, josta torppareiden käytössä noin puolet. Kartanon mailla oli 40 torppaa ja siihen kuului olut- ja viinatehdas, tiilitehdas, höyrymylly, sekä puufotogeenitehdas. Tämä tehdas valmisti kuivatislausmenetelmällä puusta, pihkasta ja tuohesta tervaa, tärpättiä, puupetroolia, etikkaa, hiiltä, hartsia ja tuohentervaa (tököttiä). Tuohentervaa käytettin mm. saapasrasvana.
Hugo Standertskjöld halusi helpottaa pitkiä koulumatkoja ja lahjoitti Hausjärven kunnalle tontin ja tarjosi lisäksi rakennusapua. Lopetetun olut- ja viinatehtaan hirret hän olisi lahjoittanut kunnalle, mutta yllättäen kunta kieltäytyi lahjoituksesta peläten koulun aiheuttamia uusia kuluja. Niinpä hän perusti koulun omalla kustannuksellaan.
Suomen Maatalouslehdessä 1.5.1895 kerrottiin näyttelyn suunnittelusta
Kokouksesta päätettiin jättää kaikki keskustelut pois ja esitellä sen sijaan runsaasti koneita ja laitteita ja vieläpä toiminnassa. Näyttelyssä tulee olemaan esillä uudempia auroja äkeitä,multaajia, kutomakoneita. Esitellään myös pellavanvalmistusta, oljen punomista, ojittamista, heinätekoa, paimentamista lipuilla, tiilentekoa ja abessiinialainen kaivo ym. ym.
Palkintoja jaetaan pääasiassa kotieläimistä ja merijerituotteista, mutta niitä olisi paljon. Mm. 2 hopea- maljaa, 50 mitalia, 2000 mk sekä diblomeja.
Tarkoitus on tehdä ajoretki Ryttylän tilan viljelysmaiden läpi, jossa erityisesti suoviljelykset ansaitsevat huomionsa.
Järjestelytoimikunta anoi valtionrautateiltä rahtivapautta kaikille näyttelytavaroille ja hinnanalennusta matkustajapileteissä kokoukseen tulijoille.
Ilmoitus Uusi Suometar, 4.6.1896
Anniskelulupa kuvernööriltä
Hämeen raittiuspiiri paheksui kuvernöörin näyttelylle myöntämää väkijuomien anniskelulupaa.
Näyttelyssä esiteltiin uutuuksia
Tässä näyttelyssä ei ollut yleisesti tuohon aikaan pidettyjä keskusteluja, vaan esiteltiin erilaisia laitteita ja työtapoja. Esillä oli mm. voin valmistusta, pellavan loukuttamista, kankaan kudontaa ja salaojitusta. Uutuuksina nähtiin hevosen sukimista, karjan liekaamista ja heinäntekoa ym. Näytteilleasettajina toimivat pääasiassa suurtilalliset, joille suurin osa jaetuista palkinnoistakin luonnollisesti näin meni.
Näyttelyhevosia oli 75 kappaletta.
Ruokapuoli oli hyvin järjestetty
Aina Helsingistä asti oli kutsuttu varta vasten rakennetun ruokailuhuoneiston urakoitsijaksi eräs hotellinisäntä edeskäypineen ja vapaaherra Standertskjöld kutsui kaikki näyttelyvieraat päivällisille Hämeenlinnaan omistamaansa Karbergin kartanoon ilmaisella junakyydillä !
Melkoista vieraanvaraisuutta, jota muisteltiin jälkeenpäin lehtijutussakin.
Junamatka Hämeenlinnaan
Näyttelyvieraille on järjestetty mahdollisuus ilmaiseen junamatkaan Karlbergiin (nyk. Aulanko) (Hugo Standerstjköld osti Kalbergin kartanon kesänviettopaikakseen 1883). Erikoisjuna odotti Ryttylän asemalla ja siihen nousi lehtijutun mukaan lähes 1000 ihmistä !
Junalle oli järjestetty tilapäinen pysäkki Hämeenlinnaan sillalle lähelle Karsbergin kartanoa.
Kartanon pihaan on pystytetty kymmeniä valkoisilla liinoilla peitettyjä pöytä ja puiston keskellä oli valtavan kokoinen voileipäpöytä. Tarjoilijat hoitivat tarjoilun ja viiniä ja jopa samppanjaa oli saatavilla. Eläköötä huudettiin ja musiikki pauhasi.
Jossakin vaiheessa iltaa eversti kysyi tarjoilijalta, paljonko viiniä oli kulunut - vastaus: 700 pulloa ! Everstin kerrottiin sanoneen, että kellarin oven voi nyt sulkea (lehtijutun mukaan). Vieraita takaisin kuljettava juna joutui antamaan useita lähtövihellyksiä, ennen kuin kaikki matkalaiset saatiin kyytiin paluumatkalle.
Näyttelyssä palkittiin
Palkinnonsaajia olivat mm. Suomen Rakuunarykmentti, R. Elfvin (raavaista) ja V. Ruth (hevosista), joiden maatilat sijaitsivat Mikkelissä ja Viipurin läänissä.
Hausjärveläinen torppari Juho Salinmäki Erkylästä palkittiin heinäviljelystä 100 mk:n palkinnolla.
Palkittu aura
Maalaiskauppa mainosti Ryttylän näyttelyssä ensimmäisellä palkinnolla palkittua auraa Aura -lehdessä 29.8.1896. " Amerikalalaisia "Oliwers" -Auroja.
_____________________________________________________________________________
Lähteet: Kansalliskirjaston digitoidut lehdet, digi.kansalliskirjasto.fi |