1.6.2023

Hämeen jalkaväkirykmentin kartta 1696

Ruotsin kuningas allekirjoitti helmikuun 16. päivä 1626 Tallinnassa rykmenttiuudistuksen, jossa määrättiin
everstiluutnantit Henrik Bürtz ja Herrik Horn muodostamaan Hämeen eli Hämeenlinnan rykmentin.

Ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin everstiksi ylennetty Bütz ja miehistö koottiin mm. Hattulasta, 
Hollolasta ja Sääksmäeltä.

Hausjärven miehet kuuluivat pääosin Hämeen jalkaväkirykmentin majurin eli Hollolan komppaniaan ja sen
ruotuihin 12-26.

Uudenmaan ja Hämeen talonpojat hyväksyivät ruotujakolaitoksen 1696. Muutama talo yhdessä ylläpiti
jalkaväen miestä (ruotumiestä) armeijan rivissä.

Vuoden 1749 Hausjärven kappelikarttaan on mm. merkitty sotilastorppa kirkon luota jonkin matkaan
Oittiin päin. Sotilastorppa annettiin sotamiehen ja häneen perheensä käyttöön viljelysmaineen niin pitkäksi
aikaa, kun palvelusaika sotaväessä kesti. Palvelusajan loputtua oli torpasta lähdettävä.

Maantieteellinen kartta Hämeen jalkaväkirykmentti, 1696.  Lähde:  Heikki Rantatupa.

Maantie Helsingistä Hämeenlinnaan kulkee Karhin kylän kautta kohti Lavintoa ja Turkhautaa.
Uudempaa tielinjausta Hikiästä Kirkonkylän kautta ei ole merkitty. Hausjärvi ja siitä laskeva Hausjoki ovat kartalla.
Karttaa säilytetään Ruotsin sota-arkistossa.

Turkhaudan kohdalle on piiretty karttamerkiksi sotilasrivistö, joka tarkoittaa kokoontumispaikkaa.

Kartan upea kompassiruusu, joita tällä kartalla on kaksi.

 Ruotsinvallan aikaisia Suomen armeijan joukko-osastojen uniformuja.
 Kuva: Museovirasto /Historian kuvakokoelma.

Hämeen jalkaväkirykmentin komppanialippu kartan otsikkotaulusta.
Sotaliput olivat tärkeitä, koska taisteluissa käytettävien mustaruutiaseiden
voimakas ruudinsavu saattoi estää omien joukkojen erottumisen vihollisista.

Sotaliput tehtiin silkistä ne olivat suurikokoisia.

 Kartan alakulman koristekuva ja mittajana.

   Hämeen jalkaväkirykmentin uniformu (kopioitu v. 1890).
   Museovirasto /Historian kuvakokoelma.