Yhteystiedot

Aki Ranta

akiranta@mbnet.fi

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:352755 kpl

Kuukauden juttu

Lokakuun juttu 2009

Vesihuoltoa Kirkonkylässä jo 1900-luvun alkupuolella

Hausjärven Kirkonkylään ollaan lähivuosina rakentamassa kunnan toimesta vesihuoltoa, mutta jo 1900-luvun alkupuolella tuotettiin muutamiin taloihin käyttövesi yhteisvoimin.
Vesi tuli lähteestä Laineen luota avo-ojaa pitkin Malmialan taakse, jossa ojaan oli rakennettu pieni pato sekä hirsinen koppi pumpuille. Vesi pumpattiin kahdella oinaspumpulla alhaalta Malmialan luota ylös Aapolan mäellä olleeseen betoniseen vesisäiliöön, josta se omalla paineellaan voitiin laskea taloihin ja navettoihin. Korkeuseroa pumpun ja säiliön välillä on toistakymmentä metriä. Vettä Aapolan vesisäiliöstä saivat Aapolan lisäksi Seppälän ja Tunturin talot sekä navetat. Malmialaan vettä pumppasi oma oinas.

Oinaspumput olivat käytössä osassa Aapolan mäen vesihuoltoa vielä 1960-luvun alkupuolella.


kuva11.jpg

Oinaspumppu - aikansa ikiliikkuja

Oinaspumppu (tunnetaan myös nimillä vesi-oinas ja vesipuskuri) on pienten puroputousten vesipumppu, joka tarvitsee käyttövoimakseen vain virtaavaa vettä.
Pumppu toimii jatkuvasti, tarvisematta juuri lainkaan huoltoa. Oinaspumppu nostaa vettä noin 15 metrin korkeuteen ja noin 1000 metrin päähän läppien asennosta riippuen noin 3-10 litraa minuutissa. Oinaspumpulle löytyy vielä nykyäänkin käyttöä vuoristoisissa kehitysmaissa, joissa ei ole sähköä ja pumpusta onkin tehty uusia malleja.

Ongelmia ja sattumuksia

Aapolan talossa vesihana oli keittiössä sijoitettava vain noin metrin korkeudelle lattiasta, jotta vedenpaine riitti vedenpinnan ollessa säiliössä alhaalla.
Koska Seppälän talo oli alempana rinteessä, riitti sinne                          Hyvinpalvellut oinaispumppu
yleenä aina hyvä vedenpaine.

Oinaspumppu oli erittäin toimintavarma laite, mutta joskus siihenkin tuli vikaa, joista yleisin oli roska venttiilissä. Hankalinta vian korjaus oli kovalla pakkasella, jolloin korjausmiehet pitivät mukanaan lämminvesiämpäriä, jossa saattoivat aina välillä lämmitellä jääkylmässä vedessä kangistuneita sormiaan. Hurjaa hommaa !

Sattuipa kerran niinkin, että virtsasäiliö kaatui pellolla ja "lisäaine" valui jäistä maata pitkin ojaan. Silloin saatiin hanasta valmista "teevettä".

Oinaspumpun toimintaperiaate

kuva12.jpg

Vesi putoaa kohti oinasta ja osa roiskuu ulos venttiilin 2. kautta. Vesi saa virratessaan niin paljon liike-energiaa, että se iskee venttiilin 2. kiinni ja paineläpän 3.auki, jolloin vesi pääsee syöksähtämään painejohtoon 5.sekä painekupuun 4.
Kun veden virtaus hetkeksi pysähtyy ja lepohetkellä yläpuolinen paine sulkee paineläpän 3., niin painekupuun puristunut ilma puskee veden painejohtoa myöden ylos.
Sen jälkeen paino venttilissä 6. avaa syöksyventtiilin 2. ja ja vesi putkessä lähtee taas liikkeelle. Purossa putken päähän 1.laitettiin sihti estämään roskien pääsy pumppuun. Sihti oli kuuleman mukaan joskus tehty vanhasta kurkkupurkistä lyömällä siihen pieniä reikiä.

 

 

Aapolan vesitorni

kuva13.jpg

Aapolan vanha vesitorni.

Aapolan vanha vesisäiliö sijaitsee rakennetulla kummulla.
Sisällä on betoninen vesisäiliö, joka oli eristetty oljilla.

Tekstin lähde: Haastattelut Jukka ja Eero Heikkilä sekä Jaakko Heikkilän
Aapolanmäki -niminen historiikki
Kuvat: Aki Ranta