Vanha hevosvetoinen paloruisku

Hausjärven kirkon sammutusyksikkö

kuva106.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hausjärven seurakunnan toimesta on vanhat Hausjärven kirkon hevosvetoiset sammutuskärryt asetettu nähtäville
Oitin paloasemalle. Sammutuskärryt olivat toistoimessa ainakin Kirkonkylässä Aapolanmäellä riehuneessa
isossa tulipalossa 1919.

Kärryjen yläosassa on pitkä pumppuvipu, jonka päihin työnnetään vettä pumpattaessa nyt kärryjen sivuun asetetun puuvarret. Kärryjen takaosassa alhaalla on kela, johon hamppuletku kelattiin.

 

kuva103.jpg

        Metallilaatta kertoo kärryjen
        käyttötarkoituksen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kuva104.jpg

 

Kärryjen kyljessä teksti
" Keskusosuusliike Hankkija Helsinki " 

 

 

kuva105.jpg

   Teho -merkkinen käsisammutin on kuulunut myös
   kirkon sammutuskalustoon.

   Kuvat: Aki Ranta

 

   Paloruiskun hoitajan toimi

Kuntakokouksessa 30.1.1887 valittiin kunnan omistaman paloruiskun hoitajaksi maalari Erik Julin
ja paloruiskun säilytyspaikaksi määrättiin kunnantalon aitta.

Kirkonkyläläisten anomus
Kuntakokouksessa 12. elokuuta 1911 ei tiukan äänestyksen jälkeen suostuttu kirkon-
kyläläisten anomukseen uuden paloruiskun hankkimiseksi.

" 3 §
Kirkonkyläläisten anomuksesta että kunnan varoista myönnettäisiin 500 mk paloruiskun
hankkimiseksi Kirkonkylään ei päästy yksimielisyyteen. Kyllä tunnustettiin, että kirkon-
kyläläiset tarvitessaan suojella tulipalon sattuessa suuria sekä kunnan että seurakunnan
omistamia rakennuksia ovat toisenlaisessa asemassa kuin muut kylät, mutta siitä
huolimatta 18 äänellä 17 vastaan hylättiin anomus. Äänestys tapahtui yhteisestä suostu-
muksesta henkilöluvun mukaan. "

Palontorjunnasta olivat huolehtineet vapaaehtoiset kyläkunnat.
Maaliskussa 1935 valtuusto hyväksyi palojärjestyksen ja samana vuonna perustettiin kunnan
ensimmäinen puolivakinainen palokunta Hikiään.
Hausjärven ensimmäiseksi palopäälliköksi valittiin nimismies Jalmari Lehmuskoski 1930-luvun
loppupuolella.

     Vesitynnyrit katoilla

Hausjärven kunnan palojärjestyksessä vuodelta 1936 on mm. sanottu: " Mikäli vierekkäin on
useita pärekattoisia rakennuksia, on niinä vuodenaikoina, kun vesi ei jääädy, pidettävä
vedellä täytettyä tynnyriä tai useampia tynnyreitä palosankoineen katolla."

Lähteet: Hausjärven historia, Kuntakokousten pöytäkirjat, Hausjärven kunnan palojärjestys 1936