Kirkonkylän kauppojen vaiheita,
karkkiautomaatti kaupan ulkoseinässä
Maakauppa säädettiin vuoden 1859 asetuksella luvalliseksi 50 virstan päässä kaupungista.
Luvan kaupan pitämiseen myönsi kuvernööri pitäjäläisten ja kihlakunnanoikeuden puoltaessa.
Helmikuusta 1868 alkaen luvan kaupanpitoon antoi kunta. Jo tätä ennen Kirkonkylässä oli kauppa,
jota harjoitti turkhautalainen Wilhelm Osslander. Hän oli ammatiltaan maalari ottaen osaa
mm. Hausjärven kirkon maalaukseen sekä toimi musikanttina häissä yms.
Kirkonkylä sai toisen kauppansa syksyllä 1868, kun Antti Juho Haloselle myönnettiin kauppalupa.
Lupa peruttiin pastori Hällforsin vaatimuksesta jo kahden vuoden kuluttua, koska kaupoissa
sai vuoteen 1879 asti myydä vapaasti olutta, jopa pyhäpäivinä.
Halosen tilalle muutti 1871 Jooseppi Falck, joka oli pitänyt kauppaa kirkonkylässä Ali-Hinkkalan
maalla.
Ali-Hinkkalaan kauppiaaksi tuli 1872 Kustaa Kollin. Keväällä 1875 Kollin perusti sivumyymälän
Vuorenalustan maalle ja K.F. Lindqvist tuli kauppiaaksi kirkon viereen.
(Tiedot: Hausjärven historia)
____________________
Hausjärven Kirkonkylässä toimi kuvan sekatavarakauppa 1920-luvun alkupuolelta alkaen.
Kuvassa Väinö Kallion sekatavarakauppa, joka oli Kallioiden sivuliike ja joka perustettiin
Kirkonkylään ilmeisesti n. vuonna 1922. Kaupan pääliike sijaitsi Puujaan Varunteessa.
Samassa rakennuksessa on ollut myös mm. työnvälitystoimisto ja pihapiirissä leipomo.
Väinö Kallion kultua kauppaa pidettiin nimellä V. Kallion Perilliset, josta on myös tuli-
tikkuetikettejä.
Myöhemmin talossa kauppaa piti Eino Aaltonen ja talon vasemmanpuoleisessa
päässä oli Kirkonkylän Postitoimisto. Rakennus on edelleen samassa paikassa.
Sinisessä Kirjassa vuodelta 1939-40 [aikansa puhelinluettelo] on mainittu:
"T:mi Kallion Perilliset (1906), Hikiä, Varuntee. Sekatavarakauppa. P. Hausjärvi 11
- 1. sivul. Kirkonkylässä. P. Hausjärvi 18 "
( eli kuvan kaupan puhelinnumero on silloin ollut 18 ).
Imoitus Riihimäen Sanomissa 24.7.1928
Tikkuaskin etiketti.
Kokoelma Aki Ranta, jossa useita eri versioita ko etiketistä.
Karamelliautomaatti talon ulkoseinässä nuolen kohdalla (ylin kuva)
Sen vieressä on Postin kirjelaatikko.
Automaatti antoi 2x1 Suomen markan kolikoilla Pectus -pastilleja automaatin alaosassa olevaan ulosvedettävään laatikkoon
( Kuva: Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmista/
Aki Ranta ).
Tuohon aikaan kaupan ulkoseinässä oleva karkkiautomaatti sai olla rauhassa ilkivallalta, tuskin se onnistuisi nykyään?
Pectus-patilleja alettiin valmistaa 1905.
Niitä markkinoitiin aikanaan lääkkeenomaisina ja
niiden luvattiin auttavan yskään ja kurkun käheyteen.
Askissa oli hygienian professorin vakuutus asiasta.
Pectus -pastilleja myydään vielä tänäkin päivänä,
Tällainen karamelliautomaatti on nuolen kohdalla talon ulkoseinässä (ylin kuva).
Sen vieressä on Postin kirjelaatikko. Pectus -pastilleja on vielä tänäkin päivänä myynnissä.
Automaatti antoi 2x1 Suomen markan kolikoilla Pectus -pastilleja automaatin alaosassa
olevaan ulosvedettävään laatikkoon ( Kuva: Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmista/Aki Ranta ).
Tuohon aikaan kaupan ulkoseinässä oleva karkkiautomaatti sai olla rauhassa ilkivallalta. |
