Sivua päivitetty 16.10.2025

Hausjärven siunauskappeli 1955

skappeli.jpg
 























Arkkitehti Mikael Nordenswanin suunnittelema Hausjärven siunauskappeli valmistui 1955.
Kuva ilmeisesti valmistumisvuodelta, koska pihassa ei näy vielä istutuksia, patsaita yms.
(valokuvakortti).

Kappelissa on tilaa n. 100 hengelle ja siellä on mm. kirkon vanhat 7-haaraiset kynttilänjalat.
Alttaritauluna on arkkitehti Ilmari Launiksen tekemä kipsinen Kristuspatsas.

Ikkunaseunustalle pystytettiin 1959 taiteilija Martha Nordenswan-Lindgrenin tekemät ja
lahjoittamat 
Suru ja Ylösnousemus  -nimiset pronssipatsaat.
Valkoinen katto muutettiin myöhemmin tummaksi ja rakennukseen tehtiin tiilinen lisäsiipi, 
jossa toimii seurakuntavirasto.

                   




skappeli2.jpg
Valokuvakortti, joka postitettu 1971. Patsas ikkunan edessä, toinen patsas puun takana.
Alkuperäinen valkoinen levykatto, mahdollisesti asbestia.

Kortit: Kokoelma Aki Ranta




patsaatoli.jpg


Nämä pronssipatsaat varastettiin sykysyllä 2025. Kuva: Aki Ranta.


patsaatmvkuva.jpg


   Kuva kirjasta: Lasse Toivola, HAUSJÄRVI-KIRJA, Hausjärven kirjatoimikunta, 2001.









Uutisotsikko YLE:n sivulla syksyllä 2025.




kappeli2025.jpg
         
 

























 Kuva: Aki Ranta.   Otettu lokakuussa 2025, kun pronssipatsaita ei enää ole.

 Kappeliin on tehty laajennuksia ja muutoksia 1972,1985 ja 2019.

 




kappelia.jpg























Kuva: Lokakuu 2025 / Aki Ranta. Tyhjät patsaiden jalustat 

Nykyään kattona on arvokas kupasuomukatto (kuparipaanukatto).


***********************************************

Läpikäytävä

lapikaytava2.jpg




  
 









Kuva: Syyskuu 2025 / Aki R.


Ennen siunauskappelia vainajat siunattiin joko kirkossa tai vanhan haustausmaan
luona olevassa ns. läpikäytävä - rakennuksessa.

Tavaksi oli aikoinaan tullut, ettei oman käden kautta poistuneita viety läpikäytävästä,
vaan heidät saatettiin haudan lepoon portin kautta.

lapikaytava.jpg

                   

















 

Hautausmaan ympärille rakennettiin aikoinaan kiviaita, jotteivat kylillä                                    
vapaana laiduntavat siat päässeet sinne.