sivua päivitetty 30.3.2021
Turkhauta – värikästä historiaa ja huimia suunnitelmia vuosisatojen aikana
Turkhaudan kylän sijainti vesi- ja maantien varrella on vaikuttanut kylän kehitykseen merkittävästi ja olisi
ehkä voinut vaikuttaa vielä paljon enemmän, mikäli kaikki huimatkin suunnitelmat olisivat toteutuneet.
Turkhaudan kylä on Hausjärven vanhimpia. Se mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna 1385, tuolloin asussa Twrcahawo ja 1500-luvulla muodossa Turkava. Mahdollisesti kylä on asutettu jo 1200-luvulla. Se sijaitsee keskiaikaisen Hämeentien varrella. Muodossa Turkhauta nimi alkaa esiintyä asiakirjoissa vasta 1600-luvulla. Turkhauta -nimen selityksiä on lukuisia, mutta mitään varmaa tuskin on olemassa.  Kartta: Suomen ja Norlannin tiet ja kestikievarit, 1740.
Kartalla näkyy mm. tie Helsinki-Hämeenlinna ja Hausjärven kohdalla
vain Hickio (Hikiä) ja Turkhauta. Näissä kylissä oli kestikievarit. Tietä Hausjärveltä
Porvooseen ei ole merkitty.
Helsingin markkinapaikka
Vuonna 1614 Helsingin kauppiaat saivat yksinoikeuden markkinoiden järjestämiseen Turkhaudalla. Yleisenä markkinapaikkana Turkhauta on paljon vanhempi.
Koska Turkhauta sijaitsee vanhan Helsinki-Hämeenlinna -tien varrella, toimi kylässä 1600-luvulta alkaen
kestikievari Torttilan rusthollissa, kaksikerroksisessa talossa.
Lähellä oleva Vinnilän talo toimi käräjätalona ja postitalona. Postinkuljetuksesta huolehtivat nimetyt posti-
talonpojat, aluksi kävellen ja myöhemmin ratsain. Matkan tuli edetä tietyllä tuntinopeudella ja vastaantulijoiden
tuli antaa postille puoli tietä vapaaksi. Postinkuljettaja ei saanut määräysten mukaan jutella vastaantulijoiden
kanssa vankeusrangaistuksen uhalla.
Postitalonpojat vapautuivat postin kuljettamisesta 1845, kun postinkuljetus siirrettiin palkatuille posteljooneille.
Kestikievari muutti 1887 Ryttylän aseman uuden aseman lähelle.
Hämeentie
Hämeentie kulki Helsingistä Hämeenlinnaan. Kun Hämeenlinna sai kaupunkioikdet v. 1638, perustettiin
kaupunkien välille postilinja ja Hämeentei määrättiin kunnostettavaksi vaunuilla ajettavaksi.
Armeijan keskusvarasto oli sijotettuna Hämeenlinnann ja Suomenlinnaan komennetut joukot marssivat
Hämeentietä pitkin.
Kanavasunnitelmia ja kaupungin perustamisehdotus
Vesireitit olivat aikoinaan tärkeitä kulkuväyliä ja niinpä Hämeestä suunniteltiin kanavareittiä rannikolle asti.
Ruotsalainen asessori Rudenschöld tutki kanavoimismahdollisuuksia rannikon ja Turkhaudan välillä
1700-luvun alkupuolella.
Kanavasuunnitelma sai niin paljon kannatusta, että vuosien 1746-47 valtiopäivillä Tukholmassa kamari-,
talous- ja kauppadeputatsioni ehdotti jopa Turkhaudan kaupungin perustamista.
Rannikkokaupungit vastustivat kaupunkiehdosta eikä se mennyt läpi.
F.J. Nordencreutz laati ja piirsi 1751 vesireittisuunnitelman Hämeenlinnan ja Helsingin välille.
Kanavointisuunnitelma pääsi unohtumaan Hattujen sodan ja Pikkuvinhan takia.
Claes Alfred Stjernvall esitti 1849 muistiossaan, että laivaliikenne Näsijärveltä voitaisiin ulottaa noin 30
kilometriä Hämeenlinnasta etelään Turkhaudan kestikievarin kohdalle asti. Asiasta tehtiin tutkimus,
mutta kävi pina selväksi, ettei Turkhaudasta ole satamaksi.
Rautatiesuunnitelma
Suomen tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan päällikkö Alfred Stjenvall ehdotti 20.3.1849 rautatien
rakentamista Helsingistä Turkhautaan ja se että toteutettaisiin hevosvetoisena. Suunnitelman mukaan
matkaa Turkhaudalta Helsinkiin oli noin 96 km ja vaunuja vetävät hevoset vaihdettaisiin kahdesti matkan
aikana, jolloin matka taittuisi alle vuorokaudessa. Ratalinja tutkimukset aloitettiin 1849, jolloin todettiin,
että olisi rakennettava veturivetoinen rautatie.
Turkhautajärven lasku
Turkhautajärvi alkoi laskea, kun Puujonen Leppäkoskea perattiin 1938, samoin Miehon kosken perkaus
1939 oli lopun alkua kylän järvelle.
Sotien jälkeen 1947 jatkettiin Puujoen sivuhaarojen perkaamista, jolloin Turkhautajärvi alkoi voimakkaan
umpeen kasvamisen. Pahojen kevättulvien estäminen oli tärkeämpää, kuin järven säilyttäminen.
Järven jäällä järjestettiin jääräveja 1910-20 luvuilla.
Veljekset Karhumäki teki yleisölennätyksiä Turkhautajärven jäältä 1934 Ilmatar –nimisellä lentokoneella.
Kyyti maksoi tuolloin 75 mk .Lehtitiedon mukaan kone teki toistakymmentä yleisölennätystä, ennen kuin
sen piti lähteä Kirkonkyläläisiä lennättämään.
Postipysäkki
Turkhaudan postipysäkki perustettiin melko myöhään 1.4.1934 (Hausjärven ensimmäinen postipysäkki
Herajoki oli perustettu jo 1901). Postipysäkistä tuli vuosien saatossa postitoimisto ja postipankki, joka
lakkautettiin 28.5.1991.
Noitavainoja
Turkhautalaisilla oli 1600-luvulla vuosikymmeniä pahoja rajariitoja Lavinnon kylän kanssa.
Turkhautalaisia syytettiin 1668 käräjillä kaskenkaadosta ja niittyjen raivauksesta Lavinnon metsiin.
Turkhautalaiset velvoitettiin maksamaan sakkoa 69 tynnyrilistä viljaa. Turkaalaiset odottivat kostovuoroa.
Hausjärven tunnetuin noitasuku asui Lavinnossa ja viljeli vuonna 1624 perustettua Mattilan ratsutilaa.
Ensimmäisenä joutui noitavainon kohteeksi Simo Matinpoika, joka tuomittiin noitana kuolemaan.
Hänen onnistui kuitenkin paeta. Hänen veljensä Juho Matinpoika joutui syytteeseen noituudesta kaksi
kertaa ja hänetkin tuomittiin kuolemaan. Tuomio oli vielä alistettava hovioikeuden harkittavaksi.
Turkhaudan vaurastumiseen vaikutti 1600-luvun jälkipuolella saavutettu voitto, kun Lavinnon mahti-
talonpoikia tuomittiin noitina.
Turkhaudantie
Helsingissä on katu nimeltä Turkhaudantie.
|
