sivua päivitetty 30.3.2021 Turkhauta – värikästä historiaa ja huimia suunnitelmia vuosisatojen aikanaTurkhaudan kylän sijainti vesi- ja maantien varrella on vaikuttanut kylän kehitykseen merkittävästi ja olisi
ehkä voinut vaikuttaa vielä paljon enemmän, mikäli kaikki huimatkin suunnitelmat olisivat toteutuneet. Turkhaudan kylä on Hausjärven vanhimpia. Se mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna 1385, tuolloin
asussa Twrcahawo ja 1500-luvulla muodossa Turkava. Mahdollisesti kylä on asutettu jo 1200-luvulla. Se sijaitsee keskiaikaisen Hämeentien varrella. Muodossa Turkhauta nimi alkaa esiintyä asiakirjoissa vasta 1600-luvulla. Turkhauta -nimen selityksiä on lukuisia, mutta mitään varmaa tuskin on olemassa. ![]()
Kartta: Suomen ja Norlannin tiet ja kestikievarit, 1740. Helsingin markkinapaikka
Vuonna 1614 Helsingin kauppiaat saivat yksinoikeuden markkinoiden järjestämiseen Turkhaudalla. Yleisenä markkinapaikkana Turkhauta on paljon vanhempi. Koska Turkhauta sijaitsee vanhan Helsinki-Hämeenlinna -tien varrella, toimi kylässä 1600-luvulta alkaen
kestikievari Torttilan rusthollissa, kaksikerroksisessa talossa. Lähellä oleva Vinnilän talo toimi käräjätalona ja postitalona. Postinkuljetuksesta huolehtivat nimetyt posti- talonpojat, aluksi kävellen ja myöhemmin ratsain. Matkan tuli edetä tietyllä tuntinopeudella ja vastaantulijoiden tuli antaa postille puoli tietä vapaaksi. Postinkuljettaja ei saanut määräysten mukaan jutella vastaantulijoiden kanssa vankeusrangaistuksen uhalla. Postitalonpojat vapautuivat postin kuljettamisesta 1845, kun postinkuljetus siirrettiin palkatuille posteljooneille. Kestikievari muutti 1887 Ryttylän aseman uuden aseman lähelle. Hämeentie Kanavasuunnitelma sai niin paljon kannatusta, että vuosien 1746-47 valtiopäivillä Tukholmassa kamari-,
Turkhautajärven lasku
Turkhautajärvi alkoi laskea, kun Puujonen Leppäkoskea perattiin 1938, samoin Miehonkosken perkaus 1939 oli lopun alkua kylän järvelle. Sotien jälkeen 1947 jatkettiin Puujoen sivuhaarojen perkaamista, jolloin Turkhautajärvi alkoi voimakkaan umpeen kasvamisen. Pahojen kevättulvien estäminen oli tärkeämpää, kuin järven säilyttäminen. Järven jäällä järjestettiin jääräveja 1910-20 luvuilla. Veljekset Karhumäki teki yleisölennätyksiä Turkhautajärven jäältä 1934 Ilmatar –nimisellä lentokoneella.
Kyyti maksoi tuolloin 75 mk .Lehtitiedon mukaan kone teki toistakymmentä yleisölennätystä, ennen kuin sen piti lähteä Kirkonkyläläisiä lennättämään. Postipysäkki Turkhaudan postipysäkki perustettiin melko myöhään 1.4.1934 (Hausjärven ensimmäinen postipysäkki Herajoki oli perustettu jo 1901). Postipysäkistä tuli vuosien saatossa postitoimisto ja postipankki, joka lakkautettiin 28.5.1991. Noitavainoja Turkhautalaisilla oli 1600-luvulla vuosikymmeniä pahoja rajariitoja Lavinnon kylän kanssa. Turkhautalaisia syytettiin 1668 käräjillä kaskenkaadosta ja niittyjen raivauksesta Lavinnon metsiin. Turkhautalaiset velvoitettiin maksamaan sakkoa 69 tynnyrilistä viljaa. Turkaalaiset odottivat kostovuoroa. Hausjärven tunnetuin noitasuku asui Lavinnossa ja viljeli vuonna 1624 perustettua Mattilan ratsutilaa. Ensimmäisenä joutui noitavainon kohteeksi Simo Matinpoika, joka tuomittiin noitana kuolemaan. Hänen onnistui kuitenkin paeta. Hänen veljensä Juho Matinpoika joutui syytteeseen noituudesta kaksi kertaa ja hänetkin tuomittiin kuolemaan. Tuomio oli vielä alistettava hovioikeuden harkittavaksi. Turkhaudan vaurastumiseen vaikutti 1600-luvun jälkipuolella saavutettu voitto, kun Lavinnon mahti- talonpoikia tuomittiin noitina. Turkhaudantie |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.