Kansan kertomaa eli faktaa ja fiktiota
Kasakkakivi eli papinkivi
Kirkonkylässä noin puoli kilometriä Hämeenlinnaan menevän maantien varressa ollut maakivi.
Kerrotaan, että isonvihan aikaan noilla paikkeilla olisi surmattu papin emäntä ja kasakka olisi noussut hevosensa selkään tuolta kiveltä. Kiveltä n. 50 metriä kirkolle päin on Papinemännänmäki. Kivi on siirretty pois jossakin vaiheessa tietöiden yhteydessä.
Kupparilampi
Suolampi harjumaastossa harjun pohjalla eli lukossa Kirkonkylässä.
Kerrotaan, että eräs kuppari oli kalastamassa lammella ja tuijottaessaan lammen mustaan veteen saanut mielensä mustaksi. Mennyt ja hirttäytynyt läheiseen petäjään. Tästä tapauksesta lampi kuulemma saanut nimensä.
Kun jättiläisten oli heitettävä hallitusohjeet Hausjärven ihmisille, eivät he tahtoneet antaan heille aarrearkun avaimia, vaan heittivät ne Kupparilampeen. Avainten pitäisi kulkeutua harjun alitse lähteeseen, josta ne sitten kimmeltäisivät houkutellen ottajaansa. Mutta jättiläisten aarrearkun avaimet saa vain se, joka ei kadehdi toisia.
Majolampi (Majalampi)
Suolampi Kirkonkylän ja Oitin välimailla.
Kerrotaan, että sota-aikoina kylän asukkaat ovat tehneet lammen rantamille piilopirttejään, majojaan. Vanhoissa kartoissa ( mm. 1874 ja 1910 ) lampi on merkitty vielä nimellä Majalampi.
Majalampi vuoden 1872 pitäjänkartalla
Posti-Tilda
Postinkantajana Kirkonkylässä, oikealta nimeltään Tilda Järvinen.
Kerrotaan, että hänen oli mentävä kauppiaalle luettamaan, mihin kirjeet ja muu posti oli menossa, koska oli itse lukutaidoton! Tildan kerrotaan saaneen taloista 10 penniä palkkioksi postin kannosta. Tilda oli syntynyt 7.4.1888 ja tuli postinkantajan virkaan 1.1.1930.
Kuvassa Tildan vuonna 1939 lähettämä joulukortti.
Leimattu HAUSJÄRVI -kyläleimalla sekä Hikiä -pyöröleimalla.
Isokuusi
Isokokoinen kuusi Kirkonkylästä noin pari kilometirä Ryttylän suuntaan. Paikalla oli mm. linja-autopysäkki.
Kerrotaan, että paikka tunnettiin niin hyvin, että Helsingissä voi aikoinaan ostaa linja-autolipun isolle kuuselle. Kuivunut puu kaadettu joskus 1950 tai -60-luvulla. Kerrotaan, että puun kuivuminen saattoi johtua maatiesuolasta.
Paikasta käytetään vieläkin nimeä isonkuusenristeys (nyk. 54 -tien ja vanhan maantien risteys) |