Hausjärven venäläisleimat

kuva620.jpg

              Hausjärvi -venäläisleima 12.8.1914.

Venäjän kieli tuli postileimoihin vuonna 1893 lähinnä Postimanifestin vaikutuksesta.
Postimanifesti (12.6.1890) oli ensimmäinen Venäjän vallan ajan asiakirja, jossa Venäjän keisari
tietoisesti loukkasi Suomen perustuslakia määräämällä Suomen postilaitoksen riippuvaiseksi
huomattavalta osaltaan Venäjän sisäministeristä. Joillakin paikkakunnilla leimassa oli kolmekin
kieltä eli suomi, ruotsi ja venäjä.

Suomen itsenäistyttyä niistä 1918 aluksi viilattiin venäjänkielinen teksti pois,
ennenkuin kokonaan uusi suomenkielinen leima saatiin käyttöön. Osa näin korjatuista leimoista
oli leimojen hyvän kestävyyden takia käytössä vuosikymmeniä.

Kuvan leiman halkaisija on n. 26 mm. Leiman sillassa tähdet.

Kuvassa Hausjärven Kirkonkylän venäläisleima kirjekuoressa 12.8.1914.
Vanhin tällainen leima kokoelmassani on  vuodelta 1913.
Hausjärvi -postipysäkki perustettiin 1.3.1907 ja se sai postiaseman arvon 1.6.1912. 
Hikiässä, Oitissa ja Ryttylässä oli käytössä omat venäläisleimat.

Leimasin oli puuvartinen käsileimasin, jonka alaosassa oli metallinen leimaosa käännettävällä päivämäärällä.
Leimasinvärinä käytettiin aluksi mustaa hiiliväriä. Suomessa leimasinväreinä käytettin myös sinistä, vihreää,
punaista, violettia, karmiinia ja ruskeita värejä ei sävyineen.


   621.jpg

             Ehiökortti (postimerkki painettuna korttiin) Hausjärven Kirkonkylästä Ryttylään venäläisleimalla
             3.8.1917.

kuva622.jpg

               Hikiä venäläisleima 11.3.1899 ehiöpostikortilla.

           kuva621.jpg

  Hikiän postileima 29.4.1919. Venäjänkieli jo poistettu. Postimerkit mitätöity maalaiskirjeenkantajan
  numeroleimalla 1193, joka oli käytössä reitillä Hikiä - Hausjärvi pp ( Hausjärvi kk.)

kuva623.jpg

         Oitti -venäläisleima 16.1.1903. Huom! Venäjänkielinen postimerkki liimattu tahallisesti ylösalaisin !
         (  Suomalaisten passiivista vastarintaa postilähetyksissä ).

         Mainittakonn, että kuoren alareunaan osoitteen alle on kirjoitettu Kiiruusti eli tämä on pikakirje.


kuva624.jpg

           Ryttylä - venäläisleima 23.11.1894 klo 1 iltapäivällä.  Leimassa on päivämäärän jälkeen myös
           kellonaika ja vuokaudenaikaa osoittava e -kirjain ( eftermiddag = iltapäivä ). 
           Eli tarkkana sai postinhoitaja olla postilähetyksiä leimatessaan ja kelloa katsoessaan. 

Leimakohteet Akin kokoelmasta.