Tilastotietoja Hausjärveltä 1843-1907

Tilastollinen katsaus
Hausjärven kunnasta
1843-1907.

Keräillyt Teuvo Nuotio

Painettu Hämeenlinnassa
A.W.Leinosen kirjapainossa
1908 

sivukoko 14 x 22 cm, sisältää 20 sivua.

Lähde: Akin kokoelmat

- osakuva kannesta >

Vaivaishoito 

Ensimmäisen kerran Hausjärven kunnassa kannettiin veroa vaivaishoidon hyväksi vuonna 1853.
Tätä ennen oli tultu toimeen kolehti- , sakko- ja lahjarahoilla.
Uuden veron perusteena oli maksajan yhteiskunnallinen asema, eivätkä vuositulot, kuten nykyään.

Aina vuoteen 1886 asti kierteli itsensä elättämään kykenemättömiä talosta taloon, mutta sen jälkeen
vanhaa hoitotapaa muutettiin siten, että hoidokkeja sijoitettiin maksua vastaan halukkaiden hoidettavaksi.
Jokainen kuntalainen maksoi tuolloin vaivaisrahaa, mies 1 mk 20 p sekä nainen 60 p.
Kirkonkylään rakennettiin uusi vaivaistalo 1880, osin lahjoitusrahoilla. Uuden laitoksen hoitamisessa
tehtiin kaikenlaisia erehdyksiä ja sen hoitomenot kohosivat arvioituja tuloja suuremmiksi, jonka vuoksi
sen toiminta lopetettiin muutaman vuoden jälkeen. Taloa käytettiin myöhemmin kansakouluna
ja kunnantalona. 

Vuonna 1893 otettiin käyttöön uusi hoitotapa apua tarvitsevien suhteen. Sen mukaan jokainen kyläkunta
hoiti oman osansa saman maksuperusteen mukaan, kuin tähänkin asti. Vakituisia apua tarvitsevia oli
tällöin Hausjärven kunnassa 116 henkilöä, jotka jaettiin eri kyläkunnille niiden asukasluvun mukaan.

Piirijako lopetettiin 1905 ja hoidokit siirettiin uuteen ajanmukaiseen köyhäintaloon Kirkonkylään. 
Uusi talo maksoi ilman kalustoa 36890 mk. Vuonna 1906 talossa oli 64 henkilöä. Satunnnaista apua
kotona sai 45 henkilöä ja 2 mielisairasta oli parantolassa. 
 

Kunnalliset virkamiehet

Aluksi virkamiehiä oli vain yksi eli vaivaishoidon esimies, joka toimi yhdessä papiston kanssa.
Apunaan hänellä oli kuudennusmiehiä, jotka piirsivät puumerkkinsä päätösten alle ja jakoivat
vaivaisavuksi myönnettyä viljaa. Vuonna 1865 kunnallisasetuksen tultua voimaan, alettiin toimesta
maksamaan palkkaa 200 mk vuodessa. 
Koiraveroa kannettiin 2 mk päältä ja siitä saadut varat käytettiin tuhoeläinten hävittämiseen.

Terveydenhoito  

Hausjärvellä oli oma kunnanlääkäri vuodesta 1894, saaden kunnalta palkkaa 1500 mk vuodessa. 
Rokottaja ja kätilö palkattiin vuonna 1884 ja ensimmäinen sairaanhoitaja 1908. Sairaanhoitajan palkka 
oli tuolloin 600 mk vuodessa. Kulkutautien aikana sairaanhoitaja avusti kaikkia maksutta.

Kassoja

       Aleksanteri II:sen stipendirahasto, perustettu 1880. Kassan sääntöjen mukaan se alkaa jakaa
       avustuksia köyhille koululaisille, kun kassa on kasvanut 10 000 markkaan.

       Aksel ja Emilia Nordenswanin rahasto kansakouluille, perustettu testamenttivaroilla 1898.
       Korkoja sai jakaa testamentin mukaan kunnan luterilaisille suomenkielisille kansakouluille.

      Viinavero kassa, joka saa vuosittain valtiolta noin 1200 markkaa sillä ehdolla, että rahat käy-
      tetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Tämän kassan varoilla maksettiin mm. kiertokoulujen
      opettajan palkat. Kassa lakkautettiin 1889.

      V.F. Palanderin rahasto, perustettu v. 1891. Rahaston varoja (10 000 mk) käytettiin HIkiän
      pientenlastenkoulun ylläpitoon.

      V.F. Palanderin lahjoitusrahasto Hikiän kylän köyhille. Kassa oli suuruudeltaan 500 mk.
      Vuotuiset korot jaettiin 5 markan suuruisissa erissä Hikiän kylän vanhuksille jouluapuna.

      Carl Munckin rahasto, perustettu 1907 ( 10 000 mk). Korot jaettiin vuosittain jouluapuna
      köyhille, ei kuitenkaan lakkojen tai lainrikosten kautta puutteeseen joutuneille.
      
      " Koska kuntalaisten lienee huvittavaa tietää, mitä seurakunta omistaa, niin senvuoksi
     luettelen tässä vielä Hausjärven Kirkolliset kassat " :
      -  kiertokoulu kassa, pappilan puustellin kassa, viinikassa, diakonaattikassa, hautausmaan kassa,
       kirkkokööri kassa, kirkon kassa, urkukassa ja kirkon rakennuskassa. 

Sääästöpankki 

Päätös Hausjärven Säästöpankin perustamisesta tehtiin kuntakokouksessa 1874 ja senaatti
vahvisti sille laaditut säännöt 1875. 
Vuonna 1885 pankissa oli ainoastaan 25 tallettajaa ja heidän rahaansa 9275 mk ja 52 p,
mutta vuonna 1907 siellä oli jo 531 tallettajaa ja yhteinen säästö oli 413 533 mk ja 92 p. 

Lainajyvästöt 

Ruisjyvästön päättivät talolliset perustaa kuntakokuksessa 1832. Jyvästöön jokainen toi rukiita
manttaalinsa mukaan ja niitä karttui aluksi yhteensä 95 tynnyriä ja 15 kappaa.
Jyvästöä käytettiin eniten vuosina 1868 ja 1869. (suuret nälkävuodet Suomessa 1866-1868).
Ohrajyvästö perustettiin 1872, mutta se oli vähemmällä käytöllä.