Hikiä ja Oitti sukuniminä
Hikiä ja Oitti ovat Hausjärven nykyisiä kyliä, mutta tiesitkö, että ne ovat myös sukunimiä ? Sukunimet ovat Suomessa syntyneet mm. erilaisista lisänimistä. Sukunimen perustana voi olla talon- tai kylännimi, isännimi, liikanimi tai ammattinimitys.
Murteissa sukunimestä käytettiin mm. muotoja liikanimi, lisänimi, huutonimi. Sukunimi osoittaa henkilön kuuluvan tiettyyn yhteisöön, esim. taloon tai sukuun. Kun kyläyhteisön koko suureni, oli tarpeen erotella samannimiset henkilöt toisistaan lisänimen (sukunimen) avulla. Suurin osa sukunimistä voidaan jäljittää ensimmäisiin verokirjoihin 1540-luvulle. Talon nimi muodosti usein sukunimen ja talonnimi taas sai alkunsa perustajansa yksilönimestä. Etunimi on ainoa yksilöivä nimi, kun taas sukunimi osoittaa kuulumisen esim. tiettyyn sukuun.
Hikiä
Viikkosanomissa 19 / 1953 ja Helsingin Sanomissa 29.4.1953 on artikkeli, jossa kerrotaan Veikko Hikiä -nimisestä miehestä.
Hän oli toverinsa kanssa joutunut Neuvostoliittoon vuonna 1951 ja pääsi palaamaan takaisin Suomeen lehtijutun mukaan vasta vuonna 1953 vankileirillä viettyjen vuosien jälkeen. Miehet olivat olleet olleet huvimatkalla Kotkan Kaunissaaressa ja lähteneet sieltä kovenevassa myrskyssä pois. Heistä ei kuulunut mitään pitkään aikaan ja heidän luultiin hukkuneen myrskyssä. Sitten tuli tieto, että miehet oli tuomittu Neuvosliitossa kolmeksi vuodeksi ojennustyöleirille luvattomasta rajanylityksestä.
Heidät oli armahdettu samalla muuutaman muunkin suomalaisen kanssa.
Viikkosanomat 19 / 13.5.1953
Oitti
Noin vuonna 1415 syntyi Olavi Oitti. (ruotsiksi Olaf Oijthij) ja vuonna 1450 Sääksmäellä hänen poikansa Juho Olavinpoika Oitti.
Sääksmäellä on nykykartoissakin Oitti -niminen talo. Vuonna 1740 syntyi Sääsmäen Ritvalassa Sipi Sipinpoika Oitti -niminen mies (ruosiksi Sigfrig Sigfridsson Oitti). Oitti -nimeä esintyy 1400 luvulla Asikkalassa, Tuuloksessa ja Lammilla.
Korpilahdella Oittilan talon perusti Erkki Oitti. Nykyisin Jyväskylän Korpilahdessa on Oittila -niminen kylä.
|