Ennen vanhaan tulitikut olivat jokapäiväisessä käytössä, joilla sytytettiin tuli uuniin, lamppuun
ja tupakkaan.

Hausjärveläiset kauppaliikkeet käyttivät ahkerasti tikkuaskeja liikkeidensä mainonnassa.
Monesta etiketistä on olemassa monia eri värivari-
aatioita ja kauppias saattoi tilata lisää haluamiaan
askeja etiketin numeron perusteella.

Vanhat etiketit olivat puuaskeissa, joista etiketit
sai helposti irroitettua taivuttamalla ja repimällä
puuosan pois. Nykyisin etiketit on painettu
pahviaskeihin, eikä niitä valmisteta enää Suomessa.

Ainakin seuraavilla Hausjärveläisillä liikkeillä on ollut omia tikkuaskejaan:

Huom !  kaikki tämän listan etiketit eivät ole listaa seuraavissa kuvissa.

Etiketit kylittäin:

1). Hausjärvi (Kirkonkylä)
- Eino Aaltonen (Porin tulitikkutehdas, Kesko 3425, Tukkukauppojen Oy)
- V. Kallion Perilliset ja V. Kallion Perill., (Valio 1984, 2708, 2850, Kauppiaitten teollisuus 472, 598)
- T:mi Väinö Kallion perill. (Tulitikku Oy) Puujaa ja Hausjärvi

2). Hikiä
- V. Vikström (Kauppiaitten teollisuus 959, Radio 3647, Tulitikku Oy)
- Hausjärven Osuuskauppa RL (Suonen osuuskauppojen keskuskunta r.l., leijonan pää)
- Hausjärven Maanvilj. Osuuskauppa (sininen etiketti)
- Hikiän Baari Hikiän matkahuolto (Tukkukauppojen Oy)
- Hikiän Baari ja matkahuolto (musta taittoaski, Svenska Tändstiscks Ab) sisäkansi taksi O. Tarvaionen
- Aati Aalto (Kesko 2353)
- K-valinta J. Oittinen (ei puuaski)
- K-lähikauppa J. Oittinen (ei puuaski)
- I. Kuittinen Ky (ei puuaski)

3). Mommila
- P.F. Paasonen (Kauppiaitten teollisuus R 7651)
- Ville Pekonen (Tulitikku Oy)
- Kalle Saari (Puijo tulitukkuja)
- V. Myllymaa (Kauppiaitten teollisuus V.M. 949,1923, 1949, R.M. 102, Tulitikku Oy, R.M. 102)
- E. Savolainen (Tukkukauppojen Oy)
- U. Pullinen (Tukkukauppojen Oy, OKA, Sampo, Kesko 4320, 5107/vihreä)

4). Oitti
- E. Railio (Kauppiaitten teollisuus Oy, Radio 2625, 4517, 6272 ja R.M. 566, Valio 436, Osakeyhtiö Savo)
- Yrjö Harju (Tulitikku Oy)
- J. Katajainen (Puijo Tulitiukkuja)
- M. Katajainen, (Kesko 2818, valkoinen-vihreä ja kellertävä-vihreä)
- Aaro Nyrjä (Kesko, 1949, 3200)
- Hannes Parikka (Porin tulitikkutehdas)
- Yrjö Salonen (Kesko, 1986)
- Oitin tori (Spar market, ei puuaski)
- T-Market Oitintori (ei puuaski)
- K-halli Ruokariihi (Kesko, ei puuaski)
- Osuusliike Vakava r.l
- Oitin Pika-Baari, Oitti Matkahuolto  (Tukkukauppojen Oy)

5). Ryttylä
- E. Hink (Kauppaitten teollisuus Oy, 195, 913, 1112, 1438, 2114, 2830, 3616, R. 4797,
  Porin tulitiukkutehdas, Valio 423, Kesko 2646/punainen)
- HJ. Saarinen (Kauppiaitten teollisuus Radio 1438, 1440, 2114, 2345, 2582, 2830, 3616, 6106, ja
  R.M. 596, R.M. 1112, Valio 424,
  Tulitikku oy, )
- H. Saarinen, (Tukkukauppojen Oy)
- H. Saarinen, (Kesko 4091) sinivalkoinen
- M.S. Leivo (Tulitikku Oy) - kauppa on sijainnut Janakkalan puolella, vaikka etiketissä lukee Ryttylä !

6). Turkhauta
- Erkki Saarinen (Kauppiaitten teollisuus O.Y.  6688 / orassi  Porin tulitikkutehdas, Tukkukauppojen Oy,
  Kesko 4091)
- myös virhepainama: Turhauta (pitää olla Turkhauta)
- Liiketalo Saarinen Ky (Kesko)

[ Tätä sivua on päivitetty viimeksi 7.4.2022 ]

__________________________ 

Vanhat puuaskeissa olleet etiketit  (Akin kokoelmassa tällä hetkellä olevat)

HUOM!  M.S. Leivon kauppa on sijainnut Janakkalan puolella, vaikka etiketeissä on osoitteena Ryttylä.
Ryttylä on ollut lähin rautatieasema, josta osoite johtuu.

Painovirheellinen etiketti

Vasemmanpuoleisessa etiketissä painovirhe TURHAUTA  (pitää olla Turkhauta)

Uudemmat, pahviaskeissa olleet etiketit

Tulitikku Oy:n historiaa

Monet hausjärveläisetkin tulitikkuaskit ja tikut on tehty Jokelassa aikoinaan toimineessa Tulitikku Oy:ssä.

Tehdas aloitti toimintansa marraskuussa 1933  trustivapaiden SAMPO-tikkujen valmistuksella.
Trustivapaus tarkoitti sitä, että aikoinaan ruotsalainen Sveska Tändsticks Aktiebolaget omisti laajimmillaan
noin 150 tulitikkuitehdasta 35 maassa. Trustin toiminta ulottui myös Suomeen 1910-1920 lukujen
vaihteessa. Trusti ajoi polkuhinnoillaan ja muulla häikäilemättömällä toiminnallaan suomalaistehtaita
ahdinkoon, jolloin suomalaiset liikemihet ryhtyivät perustamaan itsenäistä tulitikkutehdasta.

Ruotsalaiset tuottivat tikkuja Suomeen mm. etikeiteillä FENNIA ja IMATRA.

Vuonna 1942 Tulitikku Oy fuusioitui Tukkukauppojen Osakeyhtiöön Tukoon ja Tulitikku Oy:stä kehittyi Suomen
johtava tulitikkutehdas. Tuotanosta 2/3 meni vientiin ja enimmiillän työntekijöitä oli 250.
1960 alettiin valmistaa ns.kirjatikkuja, joissa oli tikut olivat repäistävässä rivissä taitetun pahvikannen alla.

Tehtaan toiminta päättyi 1981.