Yhteystiedot

Aki Ranta

akiranta@mbnet.fi

Kävijälaskuri

11997

Sortokauden postikortit  ja muistoesineet    

Suomalaiset kävivät passiivista vastarintaa keisarinvaltaa ja venäläistämistoimenpiteitä vastaan lähettämällä isänmaallisilla kuvilla ja tunnuksilla varustettuja postikortteja. Koska Bobrikov näytti tuntevan erityistä vihaa Suomen vaakunaa kohtaan, alkoikin vastarinta juuri vaakuna-aiheisista korteista. Juhana III vahvisti Suomen vaakunan jo vuonna 1581.

kuva1b.jpg

Kuvan tytöllä on "sattumalta" päällään leijonakuvallinen pusero nojatessaan Suomen lakikirjaan. Kustantaja Axel Eliasson, Tukholma.

Vuonna 1901 Postihallitus joutui kiertokirjeessään kieltämään Postia kuljettamasta kortteja tai kirjeitä, joissa oli poliittisia kuvia tai merkkejä. Suomen vaakuna luettiin näihin kiellettyihin merkkeihin. Kiellon jälkeen vaakunakortteja lähetettiin suljetuissa kirjekuorissa ja uusiin kortteihin taiteiltiin kuusenhavukoristeita vaakunan tilalle. Korteissa säilyi edelleen teksti: Finland-Suomi.

Sortokausien vuosilukuja

- ensimmäinen sortokausi 1899 - 1905
- toinen sortokausi 1908 - 1917
- 1890 postimanifesti (postijärjestelmän muutoksia)
- 1899 ns. helmikuun manifesti (= keisari otti itselleen  vallan määrätä, mitkä lait käsitellään Suomen  valtiopäivillä)
   ja mitkä Venäjällä
- 1900 kielimanifesti (venäjä hallintokieleksi)
- 1900 ja 1901 suomalaisten postimerkkien lakkauttaminen
- 1900 Akseli Gallen-Kallelan surumerkkiä käytetään   postituksissa
- 1901 asevelvollisuuslaki (suomalaisten velvollisuus palvella venäjän joukko-osastoissa)
- 1903 Bobrikov sai diktaattorin valtuudet
- 1904 Eugen Schauman ampuu Bobrikovin ja itsensä
- 1905 vapautus venäjän asevelvollisuudesta
- 1908 ja 1910 säädettiin lakeja, jotka kavensivat suoma- laisten päätösvaltaa
- 1912 yhdenvertaisuuslaki (Venäjän alamaisilla samat oikeudet virkoihin, kuin suomalaisillakin)
- 1914 ensimmäinen maailmansota syttyy
- 1917 Suomi itsenäistyy

   Kuusenhavu vaakunan tilalle

kuva2.jpg

 

 

 

 

 

Vaakunakuviolla varustettuja kortteja sai lähetellä vielä 1900.
Kortissa vaakuna on komeana kohokuviona.
Kuvan kortti postitettu 2.4.1900.

 

 

 

 

kuva3.jpg 

 

 

 

 

Kuvan kortissa pelkkä havunoksa, koska vaakunakuvioita ei enää
saanut esiintyä korteilla 1901. Kortti kulkenut jouluna 1902.

 

 

 

 

 

kuva4.jpg

 

 

            Suomalaisten postimerkkien
            muistokortti 1901.
            Tehty erilaisia versioita, joissa
            kaikissa esiintyvät lakkautetut
            suomalaise postimerkit.

 

 

 

 


Akseli Gallen-Kallelan surumerkki

kuva10.jpg

Surumerkin kustansi kirjakauppias Wentzel Hagelstam. Surumerkin myynti alkoi julkisin lehti-ilmoituksin mm. Keski-Suomi -lehdessä 11.8.1900 ja 14.8.1900 Uudessa Suomettaressa.
Surumerkin alkuperäinen nimi oli vaakunamerkki ja sen tarkoituksena oli ilmaista lähetyksen lähetysmaa ulkomaille menevässä postissa, koska postimerkeistä se ei enää ilmennyt.

Surumerkki kiinnitettiin kirjekuoren oikeaan yläkulmaan ja vasta sen viereen tai  kokonaan kuoren taustapuolelle vaadittu venäläinen postimerkki. Surumerkki ilmestyi myyntiin samana päivänä, kuin suomalaisten postimerkkien käyttö päättyi.

Surumerkkikin kiellettiin. Bobrikov määräsi postihallituksen kieltämään sellaisten postilähetysten kuljettamisen, joissa
on kuvia, vignettejä tai merkkejä, joille annetaan poliittinen merkitys ( 15.08.1900 ).
Kekseliäät suomalaiset veivät ulkomaille menevät postilähetyksensä suoraan laivoihin taikka surumerkkejä lähetettiin ulkomaille, mistä vastaajat palauttivat niitä lähetystensä päälle liimattuina. Jopa tälläisen merkin vastaanottaminen tai hallussapito voi tuohon aikaan olla vaarallista ja matka Siperiaan saattoi oli hyvin lähellä!
Surumerkeillä varustettuja lähetyksiä meni aikanaan myös Venäjälle.

Surumerkistä on tehty myös kuvakortti.

 


Sortokauden rintaneulat (korut)

kuva28.jpg

Oheissa kuvissa on Sortokauden rintaneuloja.

Merkissä on kolme Suomen vaakunaa rinnakkain ja niiden
päällä kruunu.

Emalointityö. Merkin koko: korkeus 20 mm, leveys 35 mm.
Takana kiinnitysneula, ei leimoja tms.

Sortokausina valmistettiin erilaisia muistoesineitä, joissa oli
Suomen vaakuna tai lakkautettujen postimerkkien kuvia.
Tällaisia esineitä olivat esim. karkkipaperit (Karl Fazer),
rintakorut, erilaiset riipukset, tupakkalaatikot, postikortit
ja lakkautettujen postimerkkien muistotaulut.

 

kuva29.jpg

 

Edellisen tyylinen, Suomen vaakuna -aiheinen rintaneula,
jonka pituus neulan kanssa on n. 70 mm.

>>> Katso myös juttu postimerkkien muistotauluista