VANHAT KARTAT Lisätty uusia karttoja 15.5.2010 !
HUOM ! Tätä sivua on päivitetty viimeksi 15.5.2010
Hausjärvi vanhoilla kartoilla
< Kartta vuodelta 1688
Hausjervi -sana keskellä karttakuvaa
Hausjärvi -nimi (Hausjervi) esiintyy Suomen kartalla ainakin jo vuonna 1688.
Karttaoriginaali on Tukholman Kuninkaallisessa kirjastossa. Mittakaava 1:3340 000.
Kartan koko 54 x 74 cm. Tätä karttaa ei julkaistu sen ilmestyttyä.
1700-luvulla Hausjärven alueelta löytyy jo useitakin karttoja.
Ruotsin kuninkaan sotakartastossa vuodelta 1776-1805 Hausjärven pitäjä on kuvattuna väreissä ja kuivattu
Hausjärvikin on tässä kartassa vielä kauniin sinisenä. Tämän kartan piirsivät Ruotsin armeijan kartoitusupseerit
ja se omistettiin kuninkaan käyttöön. Kartasto oli unohduksissa Ruotsin sota-arkistossa 200 vuotta.
Kartasto on muutama vuosi sitten julkaistu komeana kirjana, jossa lähes koko eteläinen Suomi on kuvattuna.
Tämä on ensimmäinen lehtijakoon perustuva kartasto Suomesta.Samassa kartassa näkyy hyvin vanha Helsinki-Hämeenlinna -tie kulkemassa Hikiästä Karhin kautta, Salpauselän harjun yli Karaan.
Vanhoissa kartoissa esiintyy runsaasti vanhoja paikkojen ja talojen nimiä, jotka ovat nykykartoista hävinneet tai
muuttaneet nimeään, esim. köyhäinhuone, kunnanhuone, mylly, puhelinkeskus, kalainmäki, järvenmäki jne.
Tähän tekstiin on tulossa tarkennuksia ja täydennyksiä tiedon karttuessa ja ajan kuluessa, sekä lisää karttakuvia.
Karttasivuja on päivitetty viimeksi 21.10.2009
Postikartta 1750
Postikarte von Finnland und Norrland
Kartan julkaisija: Reiltyshen Landkarten und Kunstwerke Verschleiss Komtoir in Wien.
Kartan piirtäjä: K. Ponheimer.
Hausjärven alueella karttaan merkitty Hikiä (= Hickio) ja Turkhauta reitillä Helsinki-Hämeenlinna,
joka yhdisti etelässä kulkeneen Suuren rantatien eli Kuninkaantien ja pohjoisemmassa kulkeneen
Hämeen härkätien. Pisteviiva on lääninraja.
Hausjärven Kirkonkylä ja Hausjärvi isojakokartalla 1784
Näin Hausjärvi on kuvattu vuonna 1784 tehdyllä kartalla.Isojako suoritettiin Suomessa 1700-luvun keskivaiheilla.
Tämän maajaon tarkoituksena oli maan jakaminen siten,että kukin tila sai sille kuuluvat tilukset yhtenä tai
mahdollisimman harvoina tiluslohkoina.Isojaon toimeenpano alkoi Hausjärvellä 1783 ja sen toimittajaksi oli
määrätty komiossionimaanmittari Johan Bonej.
Pitäjänkartta 1842
Pitäjänkartta 1842
Kartalla näkyy mm. kirkko, pappila, kylän nimi (Hausjärvi) Heikkilän talon kohdalla, Majolampi, Alitie (Huom! ei
kulje kirkon oikealta puolelta, kuten nykyisin), sekä Hausjärvi ja siitä lähtevä joki. Karttalehti 2133 04.
Lähde: Kansallisarkisto.
Karta över Tavastehus, A. W. Eklund 1833
Lähtökohtana käsin piirretty Hämeen kartta. Hausjärvi näkyy sinisenä.
Karttaan on merkitty kestikievarit Hikiään, Oittiin ja Turkhaudalle.
Kalmbergin kartasto 1855-1856
Kartan laativat venäläiset sotilastopografit 1855-1856. Hausjärven sisältävän karttalehden vuosilukuna on 1955.
Kartasto käsittää kaikkiaan 85 karttalehteä ja kastasto tunnetaan Kalmbergin kartastona kartoitustyötä johta-
neen Gustav Adolf Kalmbergin mukaan. Kartta on pohjaväriltään vihertävä.
Kartalla näkyy jo Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rata, mutta ei vielä Riihimäen - Pietarin rataa.
Oitissa puujoen nimenä Oitenjoki.
Hikiän, Turkhaudan ja Oitin kohdalla kartassa kahden postitorven kuva ( postitaloja/kestikievareita ).
Hämeen läänin kartta, A.W. Linderström, 1861
Kartalla Hausjärvi ja Turkhauta-järvi näkyvät sinisinä.
Hikiässä Kalkke (nyk. Kalkee), Oitenkylä (Oitti), Hikie (Hikiä),
Selenoja (Selänoja), Kolkala (Kolkkalan talo), Walkjärvi, Wuolle,
Warunte. Riihimäen-Lahden välistä rataa ei vielä ole, Riihimäki löytyy.
Rautatiekartta Helsinki - Hämeenlinna, 1860-luvun alusta
Ryttylään oli tulossa Hausjärven ensimmäinen rautatieasema. Tässä vaiheessa Hyvinkään aseman sijasta piti tulla Palojoen asema. Leppäkoskelle on karttaan merkitty asema Turengin sijasta.
Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui 1862.
Hikiän ja Turkhaudan kohdalla kartassa postitorven kuva osoittamassa kestikievareita/postitaloja.
Rautatiekartta noin vuodelta 1860
Insinöörieversti Knut Stjernvall, Tie- ja esikulkulaitosten insinöörikunnan päällikkö, josta tuli ratatöiden päällikkö Suomessa. Maaliskuussa 1859 Sternvallille aportoitiin, että Lahden kylä on sopiva rautatieaseman paikaksi ja tutkimusryhmä jatkoi sieltä matkaansa ärvelle(Riihimäelle).
Tällä työkartalla on hahmoteltu erilaisia rautateiden suuntavaihtoehtoja Etelä-Suomessa. Punaisella viivalla on kuvattu rakenteilla olevat rataosuudet, punaisella katkoviivalla ne osuudet, joista suunnitelmat on jo tehty.
Hausjärven kohdalla rata menee järven itäpuolelta. Riihimäen kohdalle on merkitty aseman kuva. Karttaan on myöhemmin kirjoittu Turengi.
Alkuperäinen mittakaava on noin 1:560000. Kartan koko 98x54 cm
Lähde: Kansallisarkisto.
Karta öfver Finland, Suomen Yleikartta, 1864
Suomen Yleiskartta valmistui painosta 1864-1873. Kartan mittakaava on 1:400000. Vanhimpien karttalehtien otsikkona: Karta öfver Finland. Uusintapainoksissa otsikkona: Suomen Yleiskartta - Generalkarta över Finland. Kartan tekijä on C. W. Cyldèn. Kartasto koostuu 30:stä karttalehdestä, joiden koko on 505 x 420 mm. Tämä kartasto on ensimmäinen koko Suomen kattava melko yksityiskohtainen kartasto. Tästä kartastosta on tehty lukuisia ajantasaistettuja tai kokonaan uudistettuja painoksia vuosien kuluessa. Hausjärvi on karttalehdellä, jossa otsikkona:SEKTIONEN F3. af KARTA ÖFVER FINLAND. Nylands län tillstölande delar af Åbo, Tavastehus och St. Michels län. Hausjärven kohdalla mm. jo rautatiet, Oistenkylä (Oitti), Hikie (Hikiä). Huomaa: Hikie teiden risteyksessä Arolammilta tuleva tie jatkuu radan oikeaa puolelta Oittiin ! Hausjärvi ja Turkhauta-järvi sinisenä, harjuja korostettu ruskealla.
Venäläinen topografikartta, 1872
Venäläinen topografikunta 1872. Alkuperäinen mittakaava 1:21000.
Venäläiset tekivät topografisia mittauksia Suomessa 1870-1917.
Karttalehdet olivat alunperin mustavalkoisia, mutta väritettiin myöhemmin
voimakkailla väreillä. Viivoitettu alue=vesiperäinen maa, keskeltä valkea=
vettä, vaalea sini=lehtimetsä, tumma lila=havumetsä, keltaoranssi=sekametsä,
värittämätön alue=pelto, vaalea grafiitti=laidunmaata, kirkas lila=kallio,
vaalea vihreä=niitty. Hausjärvi "lainehtii" komean sinisenä, vaikka kaislikkoisten rantojen merkkejä paljon.
Kartan koko 48x119 cm.
Lähde: Kansallisarkisto.
Venäläinen kartta, 1872 / 1884
Venäläinen kartta. Yhdistetty kahdesta eri karttalehdestä, joista
vasemmanpuoleinen on vuodelta 1872 ja oikeanpuoleinen vuodelta 1884.
Yläosassa Kirkonkylä, keskellä järvi sekä alaosassa mm. Hikiä.
Mittakaava 1:42 000.
Hausjärven vesijätön jakokartta 1876
HausJÄRVEN vesijätön jakokartta. Järvi jaettiin talojen kesken, mutta jako jätettiin väliaikaiseksi, eikä
sitä vahvistettu lailliseksi. Toimituksen teki vuonna 1876 komissiomaanmittari J.H. Juvelius.
______________________________________________________________________________________________
I.J.Inbergin kartta Hämeen läänistä vuodelta 1893
( painettu 1895 J.F.Sevònin täydentämänä )
Numero kylän nimen perässä tarkoittaa kylän talojen lukumäärää.
Puujoki on Oitin kohdalla nimellä Oitinjoki. Ryttylässä Olutpanimo.
Kartan alkuperäinen mittakaava on 1:200000. Neljälle lehdelle painettu värilitografikartta.
Lähde: Jan Strangin kokoelma.
Venäläinen kartta noin vuodelta 1894
Kartalla näkyy rautatiet sekä mm. maantie Porvoosta Oitin kautta
Hämeenlinnaan. Noin keskellä karttaa Riihimäki,josta itärata haarautuu.
Hikiä ja Oitti merkitty.
Ei varmaa tietoa mikä kartta ( rautatiekartta ??? ). Kartta on noin vuodelta 1894 ?.
Suomenmaan kartta 1897
Suomenmaan kartta 1897. Kartta taitettuna 14 x 23 kokoisen kirjan välissä 11x20 cm kokoisina
paloina, välissä taittokohta. Toimittanut I.Uschakoff. Pohjois-Suomi erikseen. Nimistö suomeksi
ja ruotsiksi. Kartta on tarkoitettu mukana kuljetettavaksi.
Lit. G. Arvidsson, H.fors. Mittakaava 1: 2 000 000. [Akin arkisto].
________________________________________________________________________________________________
Kartta vuodelta 1910 (suomenkielinen)
Kartta vuodelta 1910
Alkujaan venäjänkielisestä kartasta suomennettu.
Suomennoksessa paljon virheitä (?) nykyisiin paikannimiin verrattuna:
esim. Oittenkylä (Oitti), Puuja (Puujaa), Majalampi (Majolampi),
Lihalampi (Likolampi),Hietoisenjärvi (Mommilanjärvi).
Maanmittaushallituksen toimittama Suomen taloudellinen kartta 1916
Kartalla näkyy hyvin mm. vanha tie Hikiästä Karhin kylän läpi Lavintoon.
Kirkonkylässä Kunnanhuone ja Köyhäinhuone. Oitissa Mattilan lepokoti ja
kaksi tiilitehdasta. Hikiässä Pikkukoulu. Ryttylässä Ryttylän tiilitehdas.
____________________________________________________________________________________________
Kartta vuodelta 1920
Kartan alkuperäinen mittakaava on
1:400 000.
Kartalla Hausjärvi ja Turkhautajärvi
näkyvät vielä värillisinä.
Tie Hikiästä Karhin läpi
Lavintoon näkyy hyvin.
Lähde: Suomen karttakirja 1920.
Suomen Auto Kartta 1930
Suomen Auto Kartta 1930, karttalehti 2. Paksuihin pahvikansiin taitettu hyvälaatuinen kartta.
Sisältää myös mainoksia mm. auton renkaista ja autoista sekä tärkeimmät liikennemääräykset 1929.
Hausjärven kohdalla kiinnittyy huomio teksteihin: Puujas, Erkkylä, Erkylä, Turkhanta
(ladontavirhe ?) ja Olkkistenkylä. Hikiästä Karhin kautta Lavintoon on merkitty oranssi tie, joka on
karttamerkkien mukaan "Autolla ajettava tie". Mittakaava 1:200 000.
Kannessa Suomen kartta, jossa vielä mukana Petsamo ja Karjala.
"Tämä kartta ilmestyy yleisen autoliiton suosittelemana." Kuvataide, Helsinki.
______________________________________________________________________________
Pitäjänkartta 1931 (mitattu 1931, korjattu 1938)
Alkuperäinen mittakaava 1:20000. Piirtänyt Helmi Vilpo 1938.
Lähde: Maanmittauslaitos
Topografikartta 1940
Topografikartta vuodelta 1940. Mitattu 1938, painettu 1940. Kuivatetun järven kohdalla näkyy vielä avovesialuetta.
Karttanimiä: Kauppa, Kun.talo, Ali-Hinkkala, Yli-Hinkkala, Aapola, Seppälä, Vainola, Tienhaara, Lähdemäki,
Äijälä, Päivölä, Onnenvuori, Rajakallio, Alhonpelto, Järvenmäki.
Katso kartta isompana (pdf) (voit suurentaa / pienentää karttaa työkalurivin Zoom -painikkeella)
____________________________________________________________
Suomen taloudellinen kartta 1939
Suomen taloudellinen kartta.Tehty 1939, painettu 1941. Lehti 37.
Karttanimiä: Lasitehdas (Ryttylä), Tyynelä (Lepokoti, Oitti), Mattila (Lepokoti, Oitti),
Kivelä (Lepokoti, Oitti), Mommila Hietoisten järvi, Miekankallio (nyk. Miehonkallio).
Katso kartta isompana (pdf) (Tiedostokoko 1 MT)
__________________________________________________________________________________________
Hausjärven maaperäkarttoja 1800-luvun lopusta
Tsaari Aleksanteri III:n vuonna 1885 perustama Geologinen komisioni [komissioni] kartoitti Etelä-Suomea 1893.
Kartat ovat yhdistettyjä maaperä- ja kallioperäkarttoja ja niissä on lisäksi karttamerkkien selitykset.
Näillä kartoilla kuvataan alueen maa-ja kallioperää, jota tutkittiin kaivosteollisuutta ja muuta elinkeinoelämää varten.
Katseluohje allaolevien linkkien kartoille: Voit tarkastella karttoja isompana viemällä hiiren kartan päälle,
jolloin hiiren kursori muuttuu suurennuslasin kuvaksi (plussaksi) ja klikkaamalla hiirellä.
Vieritä sivuvierityspalkeista karttaa haluamaasi kohtaan.
Takaisin pienemmäksi kartan saat klikkaamalla uudelleen kuvan päällä.
Karttojen lähde on Geologisen tutkimuslaitoksen kotisivu.
|
