Yhteystiedot

Aki Ranta

akiranta@mbnet.fi

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:251078 kpl

    Hausjärven rautatieliikennepaikat

Hausjärvelle rakennettiin Riihimäki-Pietari ja Riihimäki-Hämeenlinna radat. Hausjärvellä asemia olivat
Erkylä (Erkkylä, Monni), Hikiä, Mommila, Oitti, Riihimäki ja Ryttylä. Lisäksi juna pysähtyi Riihimäeltä
Lahteen mentäessä tarvittaessa Kekomäen, Haukan,Torholan ja Pursijärven seisakkeilla.

       Hikiän asema

asema1.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                           Hikiän rautatieasema. Valokuvakortti. Kulkenut postissa1915


               Hikiän asema on rakennettu vuosina 1867-69 IV luokan aseman tyyppipiirustusten
               mukaan ja sitä on laajennettu vuosina 1873 ja 1904. Rakennuksen vasemmassa päässä
               näkyy kaivokoppi ja aseman edessä opastimien veivikaappi. Veivikaapin kohdalta oli
               sisäänkäynti ennen laajennusta.
               1800-luvulla aseman seinässä luki sana HIKIE ja 1900-luvulla ennen itsenäistymistä
               HIKIÄ sekä sen alla sana HIKIÄ venäjän kielellä.
              
               Asema muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1976  ja tavaraliikenne lopetettiin
               1991. Vuonna 2005 laiturit siirrettiin lähemmäksi maantiesiltaa.
               Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.

 


      Oitin asema

asema2.gif

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                      Höyryveturi Oitin asemalla. Postikortti kulkenut 1920.
                                                                          Kustantaja H. Saastamoisen kirjakauppa, Oitti.

            Oitin asema on rakennettu 1867-69 III luokan aseman tyyppipiirusten mukaan ja sitä on laa-
            jennettu vuosina 1876 ja 1917.
            Asema muutettiin 1989 miehittämättömäksi liikennepaikaksi. Matkustajajunien pysähtymis-
            paikka siirrettiin 1995 reilut puoli kilometriä Lahden suuntaan. Vanha asema jäi tuolloin vielä
            tavaraliikenteen käyttöön ja se sai nimekseen Hausjärvi.
            Museovirasto on luokitellut Oitin asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
            Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.

 

asema3.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                          Oitin asema. Valokuvakortti (taustaviivoitus), n. 1950-luku. Kulkematon.

 

kuva404.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



                          
                                                                              Oitin asema (valokuva, ei taustaviivoitusta). Huomaa keskellä oleva eteiskatos ja
                                           opastinkammet.

 


 

       Ryttylän asema

asema4.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                     Ryttylän asema. Valokuvakortti ( taustaviivoitus ), noin1950-luku. Ei postitettu.


                  Ryttylän asemarakennuksen perustukset tehtiin 1863 ja paikalle siirrettiin vanha
                  asuinrakennus. Tämä palveli asemarakennuksena vuoteen 1900 saakka, jolloin paikalle
                  tehtiin kuvan rakennus, joka oli käytössä vuoteen 1973 saakka.
                  Myytiin huutokaupalla poissiirrettäväksi ja se purettiin. Asemarakennuksena toimi sen
                  jälkeen entinen asemapäällikönm asuinrakennus.
                  Henkilöliikenne lopetettiin 1981, mutta sitä jatkettiin 1982. Asema muutettiin miehittä-
                  mättömäksi 1983.

asema5.gif

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                            Ryttylän asema. Valokuvakortti. Vuosi ???. Ei postitettu.


 

      Mommilan asema

asema8.jpg

 

 

 

                                                                                      Mommilan asema. Valokuva

                                     
Mommilan pysäkki on ollut olemassa ainakin vuodesta 1905 lähtien.
                                      Alkuperäinen pysäkkirakennus purettiin ja paikalle rakennettiin 1920 Thure Hellströmin
                                      suunnittelema asemarakennus.
                                      Rakennus poikkeaa huomattavasti rakennustyyliltään muista radan asemarakennuksista.
                                      Mommilan kartanon omistaja Alfred Kordelin suunnitteli radan rakentamista kartanoon
                                      asti, mutta hanke kuivui joidenkin maanviljelijöiden vastustukseen. Matkaa tuolloin Lammin
                                      pitäjän puolella olleelle kartanolle oli noin viisi kilometriä.

                                      Kartanosta maitoa vietiin Mommilan aseman kautta aina Pietariin asti.                                                          

                                      Asema muutettiin miehittämättömäski liikennepaikaksi 1977 ja tavaraliikenne lopetettiin                                       1990 sekä viimeiset sivuraiteet ja vaihteet purettiin 1997, mutta puutavaran varastointia on
                                      asemalla jatkettu sen jälkeenkin.
                                     
Vuonna 2004 rakennettiin aseman itäpuolelle tasoristeyksen korvaava silta ja sen viereen
                                      uudet matkustajalaiturit.
                                     
Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.

kuva25.jpg

 

 

 

 

                                                                                        Mommilan asema talvella. Valokuva.


 

      Monnin seisake  (Erkkylä, Erkylä)

 

     kuva309.jpg

 

                                                                               Monnin seisake

                            Erkkylän laituri avattiin 1912 ja pieni laiturirakennus tehtiin 1917. Erkylän kartano sijaitsi noin
                            viiden kilometrin päässä asemasta.

                            Liikennepaikka nimettiin Monniksi 1925. Vuonna 1933 valmistui uusi laiturirakennus ja    
                            toukokuussa 1959 liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi.

                            Rakennus purettiin 1980-luvuun alussa ja seisake lakkautettiin 1996.

                                                       
 


 

      Riihimäen asema

      Riihimäki kuului Hausjärven kuntaan vuoteen 1922 asti.

      Riihimäen aseman suunnitelmia muutettiin useaan otteeseen radan rakennustöiden aikana.
      Vuonna 1891 aseman perustukset olivat jo valmiina, mutta itse rakennus jäi rakentamatta ja
      asemalle sijoitettiin vain tavaramakasiini, vesitorni, puuvaja sekä laiturikatos.
      Höyryveturin vedonottoa  vartev olevaa vesitornia ei ollut muilla Hausjärven asemilla.
     
      Vuonna 1868 Riihimäelle siirrettiin Hyvinkään työpäällikön asuinrakennus, joka oli rakennettu
      1857. Rakenusta muutettiin useaan otteeseen ja 1886 siihen tehtiin lisäsiivet. Posti sijaitsi
      asemalla vuoteen 1908 saakka. Vuonna 1907 valmistui kapearaiteinen rata Riihimäeltä Lopelle.

      Nykyinen asemarakennsu valmistui 1935 ja se edustaa tyyliltään siirtymävaihetta klassismista
      funktionalismiin.

asema6.jpg





 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                           Riihimäen asema

              Kuvan postikortti on painettu aivan 1900-luvun alussa ja kulkenut elokuussa 1909.
              Alareunassa teksti: " Distributionsaffären Express Jakeluliike ".
              Asemaa kuvaavat postikortit ovat Riihimäen vanhimpia paikkakuntakortteja.

asema7.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                          Riihimäen asema

               W.E. Björkbomin kustantama postikortti, merkinnällä E.G.S.i.S. No. 10701/2.
               Kuvan kortti on kulkenut postissa heinäkuussa 1917.
               Aseman päässä näkyy lehtikioski. Rautatiekirjakauppa sai kirjojen, lehtien ja korttien yksinmyynti-
               oikeuden kaikilla rautatieasemilla vuonna 1913.


 

      Rautatien pakettikortteja ja VR:n leimoja

kuva63.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kortilla on lähetetty 9 kg:n paketti vaatetavaraa vuonna 1921 Ryttylän asemalta Orimattilaan.
Kortilla on rahtimaksuna yhden ja kolmen markan pakettimerkit leimattuina Ryttylän aseman soikealla
asemaleimalla 2.5.1921. Kortin on täyttänyt virkailija K. Halmekytö ( leima ). Kaavake on maksanut 5
penniä ja kirjoittaminen toiset 5 penniä.

 

kuva64.jpg

Ryttylän asemaleimalla mitätöity
VR-paketttikortti v. 1921.

 

 

 

 

 

Hikiän asemaleimalla leimattu VR:n
ilmoituskortti vuodelta 1948,
jolla on ilmoitettu saapuneesta 45 kg
painoisesta kaapista.

 

 

 

 

 

Oitin asemaleima kuorella vuodelta 1909