5.5.2021

   Punainen kukko riehui Kirkonkylässä 1919

                            Hausjärven Kirkonkylää postikortissa 1900-luvun alkupuolella kuvattuna kirkon tornista. 
                            Vasemmalla puiden takana vanha kyläkauppa. Maantie kulkee mutkitellen Ali-Hinkkalan
                            talon pihan kautta Hausjoen yli Aapolan mäelle ja sieltä edelleen Oittiin.
                                                                          

                Hausjärven Kirkonkylän tiheä talokeskittymä
                sijaitsi mäellä, noin parisataa metriä kirkosta   
                Oittiin päin.
                Mäellä oli Aapolan, Heikkolan, Laskolan,
                Seppälän ja Yli-Hinkkalan talojen pääraken-
                nukset sekä niihin kuuluvat saunat, aitat,
                riihet, navetat, ladot, tallit, vajat ym.raken-
                nukset.      
                Mäellä on ollut yhteensä lähes 100 raken-
                nusta vuosien aikana.

       Pitäjänkarttaan vuodelta 1842 on mäelle merkitty
       5 taloa. Kirkko alempana vasemmassa reunassa.    

                                                                                                                               Pitäjänkartta 1842

       Tuli pääsee irti

       Perjantaina toukokuun 23. päivänä 1919 syttyi pikkupoikien tupakanpoltosta uhkaava palo Aapolan 
       rehuladossa noin puoli yhden aikaan iltapäivällä. Ladosta palo levisi viereiseen uuteen navettaan
       sekä muihin lähirakennuksiin. Koska pärekattoisia rakennuksia oli mäellä erittäin paljon ja tiheässä,
       oli todellisen suurpalon vaara ilmeinen.         

       Paikalle kiidätettiin hevosella seurakunnan omistamaa miesvoimin toimivaa paloruiskua.

       Navetta rakennettiin
       alun perin 1910-luvun                 lopussa.
       Vuoden 1919 palossa
       säilyi vain tiiliosa ja se
       rakennettiin uudelleen
       1920-luvun alkupuolella.
       Navetan päädyssä on 
       vielä tänäkin päivänä
       nahtävissä mustuneita
       tiiliä.
       Navetan rakennutti
       Eino Heikkilä.
       Katoksessa näkyy T-Ford.                 Aapolan navetta 1930-luvun alkupuolella uudelleen rakentamisen jälkeen

       Kirkonkelloja soitettiin hälytysmerkkinä

       Hausjärven kirkonkelloja soitettiin hätäkelloina tulipalojen uhatessa. Silloinen suntio Yrjö Saraja
       kiipesi kiireellä kellotapuliin ja alkoi soittamaan kaikkia kolmea kelloa niin nopeasti kuin mahdollista.
       Kirkonkelloja soitettiin monella eri tavalla eri tilaisuuksissa, mutta tuo kiivas ja nopeatempoinen soitto
       kyllä erottui joukosta ja kyläläiset tiesivät sen merkityksen.
       Kirkon hätäkelloja soitettiin myös vuonna 1911 torppani Nymanin ulkorakennuksen sytyttyä palamaan
       Kirkonkylässä illalla klo 11 (uutinen Raivaaja, 3.2.1911).

       Kylän väki ahersi sammutusketjussa Hausjoesta mäelle. Monien lähirakennusten pärekatot olivat
       syttyä palamaan kipinöistä, mutta ne saatiin nopeasti sammumaan. Lähimpien rakennusten katoille
       levitettiin märkiä lakanoita kipinöiden suojaksi. Kirkonkylän palokalusto oli kuitenkin riittämätön 
       ja koko kylä uhkasi tuhoutua, onneksi tuuli oli tapahtumapäivänä hiljainen.

       Tuli tuhosi yli kymmenen rakennusta, ei kuitenkaan yhtään päärakennusta. Kylän yhteinen vesisäiliö-
       koppi paloi ja palavia tuhkakekäleitä lensi tuulen mukana aina Hikiään asti. Talojen kuivien päre-
       kattojen takia tilanne oli uhkaava kauempanakin.

Hausjärven seurakunnan toimesta on vanhat Hausjärven kirkon hevosvetoiset sammutuskärryt
asetettu nähtäville Oitin paloasemalle.  Kuva: Aki R.
Kärryjen yläosassa on pitkä pumppuvipu, jonka päihin työnnetään vettä ruiskutettaessa puuvarret.
Kärryjen takaosassa alhaalla on kela, johon hamppuletku kelattiin.

Kuntakokouksessa 30.1.1887 valittiin kunnan omistaman paloruiskun hoitajaksi maalari Erik Julin
ja paloruiskun säilytyspaikaksi määrättiin kunnantalon aitta.

Kirkonkyläläisten anomus hylättiin 1911

Kuntakokouksessa 12. elokuuta 1911 ei tiukan äänestyksen jälkeen suostuttu Kirkonkyläläisten
anomukseen uuden paloruiskun hankkimiseksi. Tunnustettiin kyllä, että Kirkonkyläläiset olivat
toisenlaisessa asemassa, koska joutuivat suojelemaan seurakunnan ja kunnan omistamia
rakennuksia.

Kuntakokouksessa 30.1.1887 valittiin kunnan omistaman paloruiskun hoitajaksi maalari Erik Julin
ja paloruiskun säilytyspaikaksi määrättiin kunnantalon aitta.

                 Vesitynnyrit katoilla 

Hausjärven kunnan palojärjestyksessä vuodelta 1936 määrättiin:   " Mikäli vierekkäin on
useita pärekattoisia rakennuksia, on niinä vuodenaikoina, kun vesi ei jäädy, pidettävä
vedellä täytettyä tynnyriä tai useampia tynnyreitä palosankoineen katolla." 
   

Riihimeän Sanomat uutisoi 24.5.1919

- " Eilen kello 1/2 1 iltapäivällä syttyi tuleen toistaiseksi tuntemattomasta syysä Aapolan talon
rehulato Hausjärven kirkolla ja palaessaan poroksi sytytti lähellä olevan uuden navetan sekä
kaikki muut ulkohuonerakennukset, jotka paloivat maan tasalle.
Samoin kävi myös lähellä olevan Laskolan talon kaikille rakennuksille lukuun ottamatta asuin-
rakennusta, joka samoin kuin Aapolankin asuinrakennus jäi palamatta.
Lehmät, hevoset ym. eläimet sekä irtaimisto saatiin pelastettua, veden puute haittasi sammu-
tustyötä. Vahingot nousevat yhtensä noin 1/2 miljoonaan markkaan. "

*****************

" Myöhemmin eilen illalla, sen jälkeen kun tulen enempi leviäminen suuressa vaarassa olleisiin
naapuritaloihin ankaralla ponnistuksella oli saatu rajatuksi, ilmoitettiin meille täydennykseksi 
edellä olevaan, että palo tuhosi kaikkiaan 11 eri rakennusta, jotka olivat vakuutetut alle todellisen
arvonsa. Paloi myös suuri määrä viljaa, rehuja, olkia sekä joku määrä muuta irtainta kuten rekiä
ym. "

          Uusimaa, 28.5.1919:
       
                                                              Aamulehti, 25.5.1919

    
             

                  kahden miehen käsikäyttöinen paloruisku kotiseutumuseossa

          __________________________________________________________

            Lähteet:  vanhat sanomalehtijutut, Hausjärven historia, Lasse Toivolan julkaisut ja Aapolan mäen historiikki
            Vanha navetan valokuva: Heikkilän kotialbumi
            Postikortti: Akin kokoelma