Sortokauden muistokirjanen vuodelta 1902
" WAIKKA KOETTAA, EIPÄ HYLKÄÄ HERRA . "
Sortokauden aikaisen kirjasen kannessa kuvattuna 1901 kielletyt suomalaiset postimerkit, Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema surumerkki, sekä Suomen vaakuna. 16-sivuinen vihkonen on kooltaan 8,5 x 13 cm ja se on sidottu punosnauhalla. Muistojen kirja I. Kustantaja Suom.- Lut. Kustannusliikkeen kirjapainossa ja kustanuksella 1902. Hancockissa, Michigan.
" Tämä pieni kirjanen esittää muistoja synnyinmaastamme Suomesta. Saakoon se paikkansa kaikkien kansalaistemme kodeissa ja olkoon se pienenä hiljaisena ja vaatimattomana muistuttajana rakkaan, mutta paljon kokeneen kansamme tärkeimmistä valtiollista tapahtumista. Tämä ensimmäinen osa esittää pääasiassa valtiollisia tapahtumia. Seuraavissa osissa tulee kirjanen sisältämään enemmän kuvia ja tietoja synnyinmaastamme. Hancockissa, Mich., huhtikuulla 1902. KUSTANTAJAT "
Teksitissä mainitaan " tämä ensimmäinen osa ...". On siis ainakin suunniteltu jatkoa-osia ? Onko niitä sitten painettu, en ole niitä missään sattunut näkemään? Tämä ensimmäinen kirjanenkin on erittäin harvinainen.
Sivuilla kerrotaan sanoin ja kuvin (15 kpl) mm. Venäjän keisareista, Manifestistä, Suuresta lähetystöstä, Suomen senaatista yms. Takakannessa maalaus Wiaporin linnoituksesta, 1908.
Aleksanteri I
Piirroskuva. Suurta lähetystöä 1899 kuljettanut juna juuttui lumikinoksiin paluumatkallaan. Ei merkintää piirtäjästä.
Lähde: Akin arkisto
Suomalaiset siirtolaiset Suomesta muutti 1860-luvulta alkaen noin sadan vuoden aikana Pohjois-Amerikkaan noin 400 000 siirtolaista. Suomalaiset suosivat etenkin suurten järvien aluetta Michiganissa ja Minnesotassa. Eräs tärkeimpiä paikkakuntia oli Michiganin Copper Countryllä (Kuparisaari) oleva Hancock. Ylläoleva kirjanenkin on kustannettu siellä. Alueella toimi mm. suomalaisia pappeja kouluttanut Suomi Opisto ja siellä ilmestyi suomalaisia sanomalehtiä. Kyliä on nimetty suomi -nimillä: Nisula,Toivola ja Tapiola.
Suomalaisten ja intiaanien jälkeläisiä kutsutaan fintiaaneiksi.
|