Hausjärven kirkonkellot soivat

  
                                             Hausjärven ensimmäisen kirkon kello vuodelta 1740


   

   Hausjärven vanhan kirkon kaksi keloa siirrettiin uuteen 1789 valmistuneeseen
   kirkkoon.
   

   Vanhan kirkon ensimmäinen kello oli hankittu 1660-luvulla ja se korvattiin
   uudella, vuonna 1740 Turussa valetulla kellolla.Varat eivät riittäneet arvokkaa-
   seen kelloon ja se tilattiin vain raudasta valettuna. Kirkonkellot on yleensä
   valettu prossista eli kuparin ja tinan sekoituksesta.

   Kello halkesi
   Kolmas kello hankittiin 1760 Tukholmasta Gerhard Meierin valimosta.  
   Tämä kello halkesi talvella 1894 sanomakelloja soitettaessa.
   Hajonnut kello myytiin Viinikaisen messinkivalimoon Syvänojalle hintaan
   90 penniä/kg.

   Kellossa oli teksti:" Jumalalle minä helisen, Hausjärven harjuksella, sen kirkko
   kankahalla, kutsun kansoja kirkkoon, palveluksehen Jumalan!"

   Kello myytiin
   Vuonna 1896 myytiin toinen kello ja hankittiin tilalle kaksi uutta.
    

   Uusien kellojen takia oli tornin kerrosten lattioihin tehtävä aukko, josta kellot
   hinattiin ylös. Työtä aiheutti myös tiililattia, joka oli tornissa olevan vilja-
   varaston kohdalla.
      

 
   Torni huojui soitettaessa
   Kirkonkellot sijoitettiin aluksi uuden kellotapulin huipulle,
   sen kapeimpaan osaan. Kellot asennettiin niin, että
   soitettaessa heilautettiin koko kelloa kielen pysyessä
   paikoillaan. 

   Arveltiin ehkä, että kellot kuuluisivat paremmin ollessaan
   tornin huipulla.
   Vuonna 1797 majuri von Konow esitti kelloja siirrettäväksi      
   alemmaksi tornin huojumisen takia. Muistitiedon mukaan  
   huojuminen oli 1-2 tuuman luokkaa (n. 2,5 - 5 cm).
   Kellot siirrettiin kerrosta alemmas vasta 1824 isojen       
   torninluukkujen kohdalle, jonne ne rakennusmestari oli

   alunperin tarkoittanutkin.Kellot asennettiin nyt niin, että
   soitettaessa kello pysyy paikoillaan ja vain kieli liikkuu.
   Tämä vähentää tornin huojuntaa liikkuvan massan
   ollessa pienempi.
   

   Suntio huolehti soitosta
   Kellojen soitto kuului suntion tehtäviin. Aika usein hän
   joutuikin kapuamaan 80 porrasta ylös torniin, jossa ei
   alkuaikoina ollut sähkövalaistusta.
   Pentti Jussila toimi Hausjärvellä suntiona 33 vuotta
   (1953-1987).

  

   Läppääminen
   Kirkonkelloja soitetaan läppäämällä eli vetämällä narusta kellon kieltä kohti
   kellon reunaa.
   Pienemmissä kelloissa voitiin kieli vetään suoraan kellon reunaan, mutta
   Hausjärven suurimman kirkonkellon soitossa oli painava kieli vedettävä ensin
   heiluriliikkeeseen ja vasta toisella tai kolmannella kerralla vedettävä kellon
   reunaan. Vääränlainen soittotapa voi myös rikkoa kellon. 

   Merkki hautausmaalta kellotapuliin   
   Ennen puhelinta merkki saattokellojen soitosta annettiin heiluttamalla mustaa
   lippua hautausmaalla. Tällöin oli näköyhtyes kellotapuliin, eikä puustoa edessä.
   Läpikäytävässä ja kellotapulissa oli myöhemmin puhelinyhteys.

   Soittoja eri tarkoituksiin
    - ehtookellot lauantaisin klo 18
    - huomenkellot sunnuntaisin klo 9
    - papinkellot papin tullessa kirkkoon
    - käskykellot kirkkoon saapumisesta klo 10
    - piispankellot
    - sanomakellot kuoleman tapauksen johdosta, jos omaiset halusivat.
      Myös vainajan sukupuoli ja ikä voitiin soitolla viestittää.
    - vastakellot, kun vainajaa tuodaan kappeliin (ruumisauton ohittaessa kirkon)
    - saattokellot, vainajaa hautaan vietäessä
    - peittokellot, soitettiin niin kauan, kunnes vainaja on peitetty

   Suurin osa em. soitoista on vielä käytössä.

   Suntiota tuuraamassa
   Itsekin olen soittanut Hausjärven kirkon kelloja tuuratessani kaverini kanssa
   ehtookellojen soittossa nuorena. Suntio Pentti Jussila antoi opastusta ja kertoi
   mm. että pumpulia voi laittaa korviin. Mitään kuulosuojaimia ei silloin ollut.
   Saimme kirkon avaimen ja oli jännittävää kiivetä ylös torniin ja avata isot luukut.
   Ehtookelloja soitettiin pienimmästä suurempaa noin kymmenen minuuttia.
   Liian kireää tahtia ei saanut pitää, vaan oli annettava edellisen kellon äänen
   hiljentyä ennen seuraavaa.

   Hätäkellot

   Hausjärvellä kirkonkelloja on soitettu hätäkelloina tiettävästi vain yhden kerran.
   Tämä tapahtui vuonna 1919, kun iso tulipalo Aapolan mäellä uhkasi koko kylää.

   Silloinen suntio Yrjö Saraja kiipesi nopeasti 80 porrasti kellotapuliin ja alkoi
   soittamaan kaikkia kelloja niin nopeasti kuin mahdollista.
   Yrjö Saraja toimi suntiona vuosina 1918-1953.

   >>> Lue lisää tulipalosta 1919
   
    

   Kellot sähköistettiin 1987. Tornin luukut aukeavat mekaanisesti ja kelloja voidaan
   soittaa torniin kiipeämättä. On joskus väitetty, että kellojen ääni muuttui pienemmäksi
   sähköistyksen myötä.

   Kellotapulissa on nykyisin kolme eri kokoista kelloa, joista vanhin 1740 valmistettu.


                          Lähde: Hausjärven historia sekä Hausjärven seurakunnan julkaisut.
                          Kuvat:  Aki Ranta
    
   

                              Hausjärven kirkonkello vuodeta 1896