Yhteystiedot

Aki Ranta

akiranta@mbnet.fi

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:665778 kpl

   
    1.1.2023
     

     Vuoden 1918 tapahtumia Hausjärvellä

       Seuraavassa muistellaan Riihimäen Sanomissa 21.4.1938 kaksi vuosikymmentä sitten tapahtunutta.
       Suora lainaus lehtiartikkelista. Osin aika tunteellista ja värikästäkin tekstiä.

       Hausjärven kirkolta punaiset pakenivat kovalla kiireellä:  " ... jotka pakenivat Hausjärven kirkolta ja
       jätti
vät jo valmiit keitoksensa siihen paikkaan, unohtivatpa lakkinsa ja takkinsakin. "
    
           _____________________________

      

" Hausjärven vapautuminen

Pikapiirtoja kahden vuosikymmenen takaisista tapahtumsita

   
Pitkät ja pimeät ovat olleet talvikuukaudet Hausjärven punaisen
painajaisen alla. Hartaasti on odotettu kevään tuloa ja sen mukana
valkoisten voimien voittoa.
Ei ollut sen tähden ihme, että kun rintama saksalaisten saavuttua
odottamatta siirtyi seudultamme ja kuultiin tykkien jyskettä taistelun
lähestyessä, niin sitä kuunneltiin kyynelsilmin kuin kauneinta soittoa
eikä ymmärretty edes pelätä.

Saksalaiset saapuivat Hausjärvelle Erkylästä käsin, missä kartanon
asunnon, Ilonummen, luona oli taistelu saksalaisten ja punaisten
välillä huhtikuun 21 pvän illalla. Siinä kaatui 3 saksalaista ja 4 pu-
naista. Haavoittuneita punaisia tuotiin Hikiän asemalle ja hikiäläi-
sille alkoi aseman vakavuus selvitä.
Saksalaiset etenivät Kuruun, josta muutamalla laukauksella pelot-
tivat kolmisensataa punaista pakoon.
22 päivää vasten yöällä klo 3 kävi saksalaisten partio räjäyttämässä
radan parista kohtaa Hikiän aseman seudulla estääkseen punaisten
kuormaston pakenemisen Riihimäeltä itään päin.

Hikiäläiset punaiset pyysivät hartaasti apua Riihimäeltä, jopa Rytty-
lästä ja Oitista, mutta turhaan. Ryttylästä lähti kyllä turkulainen
ratsuosasto, mutta kääntyi ehkä epähuomiossa Hausjärven kirkolta
Oittiin päin ja ryösti siellä varsinkin Torholan taloja.

Toinen apuretkikunta, joka lähetettiin Riihimäeltä, ajoi myös
hädissään ohi Hikiän aseman ja suoraan pysähtymättä Lahteen.
Kun 22 pvä alkoi kuulua räjähdyksiä Riihimäeltä käsin, katsoi
Hikiän punakaarti hetken tulleen jättää asemansa viholliselle ja
pelastaa nahkansa pakenemalla.

Samaan tulokseen tulivat vähän myöhemmin päivällä urholliset
oittilaisetkin. He nousivat kimpsuineen ja kampsuineen juniin
matkaten vapaakyydillä itään päin. Siinä menivät porvoolaisetkin
toverit, jotka tykki mukanaan olivat saapuneet Oittiin ja sijoitta-
neet tykkinsä Selkäinmäelle, vaikkei sillä ehditty vihollista ampua,
kun täytyi jo heti touhuta Lahteen menoa.

Ne oittilaiset, jotka eivät olleet poistuneet kodeistaan, tulivat ulos
pihoilleen katselemaan viimeisten punakaartilaisjunan menoa.
Jotkut velikullat väittivät nähneensä Tyynelän sisar Augustan suu-
ren padan eräässä tolppavaunussa ja kuinka muka padasta nousi
keitoksen höyryjä. Se nyt voi olla puhetta vaan, mutta eihän se
mikään ihme olisi, tarvitaanhan sitä muonaa pakomatkallakin.
Se todistaa vain, etteivät Oitin punaiset vaan niin vähästä hätkäh-
täneetkään kuin ne jotka pakenivat Hausjärven kirkolta ja jätti-
vät jo valmiit keitoksensa siihen paikkaan, unohtivatpa lakkinsa
ja takkinsakin.

Kauan eivät kuitenkaan edellä mainitut oittilaiset olleet keuhkoihinsa
vetäneet tätä vapaata ja hyvälle tuoksuvaa ilmaa, kun kuului korvia-
huumaava räjähdys, niin että tanner tärähti. Idästä päin oli tullut
panssarijuna rikkomaan rataa räjäyttäen aalloppisillan Oitin kansa-
koulun kohdalla. Panssarijunasta lähti mies asemalle ja rikkoi asema-
konttorissa lennätinaparaatin ja puhelimen.
Rataa räjäytettiin vielä peräydyttäessä Lapinnummen kylän luona
Mommilassa. Siihen loppui punakaartin toiminta siellä.

Ryttylästä olivat punaiset perääntyneet Leppäkoskelle päin. Metsä-
kaartilaiset olivat vallanneet aseman ja hallitsivat kylää hyvin asettaen
omat vartionsa. Seuraavaan päivän huhtik. 23 pnä yrittivät punaiset
kuitenkin takaisin tehden hyökkäyksen Uittamon sillalta käsin oikein
konekiväärin turvin, mutta eivät siinä onnistuneet. Vasta kun heidän
tykkinsä alkoi Haudankalliolta ampua shrapelleja, katsoivat valkoiset
parhaaksi perääntyä Karaan päin, joka oli  jo saksalaisten hallussa.
Yöllä klo yhden aikaan ottivat saksalaiset kuitenkin kylän haltuunsa.

Aivan ilman uhreja ei Hausjärven vapautuminenkaan tapahtunut.
Saksalaisten käydessä Hikiän asemalla aamulla 22 päivää vasten,
ampuivat he erehdyksessä ylioppilas Lyyli Aliisa Heinon, joka pukeu-
tuneena kohtalokkaaseen punaiseen villatakkiin seurasi miesten kulkua
maantiellä kotinsa Kalkeen talon ikkunassa.
Tämä etevä nuori tyttö oli päässyt ylioppilaaksi juuri edellisenä vuonna
Riihimäen yhteiskoulusta ja hänestä toivottiin paljon. Sitä paitsi kuten
edellä on kerrottu, kaatui saksalaisia Erkylän taistelussa. Nämä sankarit
ovat haudatut kartanon puistoon.
____________________________________________

- jutussa mainittu aalloppisilta on rautatien alitse kulkeva oja tai viemäri, silta.

- srapnelli on luodeilla täytetty tykinammus, joka ilmassa lentoratansa loppuvaiheessa
   sinkoaa sisältämänsä luodit kohti maalia.
   Saanut nimensä kehittäjänsä brittiläisen tykistöupseerin Henry Shrapnelin mukaan.
_____________________________________________

        
Lehti-ilmoitus Hausjärven vapautumisen 5-vuotisjuhlasta 1923 Ahjolassa

vapautusjuhla.jpg