Yhteystiedot

Aki Ranta

akiranta@mbnet.fi

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:638148 kpl


6.9.2022

      Oitin ilmavalvontatorni 

                    Lotat tähystivät viholliskoneita erilaisissa korkeissa ja suojaamattomissa paikoissa. Tällaisia olivat
                    mm. talojen katot, kirkontornit, hyppyrimäet, kolmionmittaustornit sekä varta vasten rakennetut
                    ilmavalvontatornit.

   Hausjärvellä toimi sodan aikana kaksi Lottien hoitamaa ilmavalvontatornia. Toinen torni sijaisti Oitissa
   Palokunnantalon (nyk. Oitin juhlatalo) takana harjulla  ja toinen Ryttylässä Vaaran huonekalutehtaan
   katolla.
   Ilmavalvonta oli tärkeä apuaselaji ja jatkosodan aikana Suomessa oli yli 500 ilmavalvonta-asemaa.
   Lottien hoitamina ne vapauttivat reserviläisiä muihin tehtäviin. Keväällä 1944 oli puolustusvoimien
   palveluksessa lähes 3000 ilmavalvontalottaa.

ivtornioitti1.jpg

                    Oitin iv-torni 1940 painetulla kartalla. Karttaan on merkitty J.P.T. (tai I.P.T.) ?
                    Lyhennys tarkoittanee Ilmapuolustustornia ?

                                     Erikoista, että kartalla on tuo teksti ! Yleensä tornit on merkitty vain tornin merkillä.
                                     Oitin iv-tornin sijainti on merkitty Harjumäki -sanan yläpuolelle normaalilla tornin karttamerkillä.

            Lotat ilmavalvojina

                             Ilmavalvontaa hoitivat iv-kurssin suorittaneet Lotat. Oitin valvontatorni aloitti toimintansa
                             lokakuun 7. päivänä 1939.
                             Päivystyksessä oli kerrallaan 12 lottaa, sekä vartiopäällikkö ja hänen apulaisensa suojelus-
                             kunnasta. Päivystysvuoro kesti kaksi vuorokautta, jonka jälkeen oli kahden vuorokauden loma
                             kotona. Vartiovuoro tornissa kesti kaksi tuntia kerrallaan, jonka jälkeen oli neljä tuntia 
                             vapaata. Kovilla pakkasilla vartiovuoro saattoi lyhetä puoleen tuntiin. Vartiointi oli ympäri-
                             vuorokautista.
                             Vartiovuorossa oli aina kaksi lottaa kerrallaan, yleensä nuorempi lotta vanhemman kanssa.                                         Päivystyksiä jatkettiin koko talvisodan ajan. Päivystys käynnistettiin uudelleen 17.6.1941.
                             Oitin torni oli aseistamaton.

valvontakehaoit.jpg
                                                       Suuntalevy Oitin tornissa. Valvontavuorossa Kerttu Jokela
                                                       ja Mirja Viljamaa       

                             Viholliskoneiden ja laskuvarjohyppääjien paikanmäärittelyä varten tornissa oli puinen suunta-
                             levy. Levyssä oli pohjois- ja ja eteläsuunnat sekä jakorenkaalla varustettu asteikko, jonka
                             lukemat havaintosuunnnista ilmoitettiin puhelimella ilmavantontakeskuksiin Riihimäelle ja Lahteen.
                             Tehtävänä oli selvittää lentokoneiden kansallisuus, lentosuunta- ja korkeus, koneiden määrä sekä
                             konetyyppi.
                             Tornin puhelin piti joskus kovalla pakkasella tuoda lämpimään sen lakattua toimimasta. Tornin
                             lattiaan oli ladottu kaksi kerrosta tiiliä ja sen alle tornissa olijat saattoivat mennä suojaan, jos                                               lentokoneesta ammuttiin.

ivtorni.jpg                                                                          Oitin ilmavalvontatorni 1941

           Tornin perustus on edelleen nähtävissä

     Tornin perustus sijaitsee n. 10 metriä päässä Oitin nykyisestä vesitornista
     Osa betonista ja harjateräksellä raudoitettua perustusta näkyy vielä juuri ja juuri
     sammaleen alla.
     

   
torjalusta2.jpgtrojalustta.jpg

                                       Kuvat: Aki R. / 6.9.2022                    

            

                       >>> Lue lisää Ryttylän ilmavalvonnan ampumisesta 

 
                      >>>                Suojeluskunta ja Lotta Svärd Hausjärvellä


              ________________________________________________________________________


                       Lähde osittain: Lasse Toivola / Kirjatoimikunta, Auroin miekoin miettehin, 1997