Surumerkillä Venäjän sortoa vastaan       

Kun venäläiset kielsivät suomalaisten postimerkkien käytön ulkomaille menevässä postituksessa 14.8.1900
ja kotimaan lähetyksissä 14.1.1901 alkaen, syntyi surumerkki.

Mustalla pohjalla Suomen leijonavaakuna ja teksti
Suomi Finland.

Surumerkin kustansi kirjakauppias Wentzel Hagelstam. Surumerkin myynti alkoi julkisin lehti-ilmoituksin mm. Keski-Suomi -lehdessä 11.8.1900 ja 14.8.1900 Uudessa Suomet- taressa.
Surumerkin alkuperäinen nimi oli vaakunamerkki ja sen tarkoituksena oli ilmaista lähetyksen lähetysmaa ulko-
maille menevässä postissa, koska postimerkeistä se ei
enää ilmennyt.

Surumerkki kiinnitettiin kirjekuoren oikeaan yläkulmaan ja vasta sen viereen tai kokonaan kuoren taustapuolelle vaa-
dittu venäläinen postimerkki. Surumerkki ilmestyi myyn-
tiin samana päivänä, kuin suomalaisten postimerk-
kien käyttö päättyi.

Surumerkkikin kiellettiin. Bobrikov määräsi postihallituksen kieltämään sellaisten postilähetysten kuljettamisen, joissa 
on kuvia, vignettejä tai merkkejä, joille annetaan poliittinen merkitys ( 15.08.1900 ). Suomen vaakuna oli tälläinen.
Kekseliäät suomalaiset veivät ulkomaille menevät postilähetyksensä suoraan laivoihin taikka surumerkkejä lähetettiin ulkomaille, mistä vastaajat palauttivat niitä lähetystensä päälle liimattuina.

Jopa tällaisen merkin vastaanottaminen tai hallussapito voi tuohon aikaan olla vaarallista ja matka Siperiaan saattoi oli hyvin lähellä! Surumerkeillä varustettuja lähetyksiä meni aikanaan myös
Venäjälle.

Oheisessa kuvassa on surumerkistä valmistettu postikortti, joka lähetetty 1901.

Kortti lähetetty Tukholmaan, jonka tuloleima 5.1.1901. Huom! venäläiset postimerkit on liimattu
mielenosoituksellisesti ylösalaisin ja venäjänkielinen teksti on yliviivattu.

Kortissa lähettäjä pahoittelee, että lähettää niin hienon kortin ko postimerkeillä, mutta on pakko
(" men man måste ").
Muuta viestiä siinä ei olekaan eli pääasia on ollut surumerkkikuvan käyttö. Pakko -sana on
alleviivattu kolmella viivalla !

Kortti on painettu Lyypekissä Saksassa. Suomessa ko kuva-aiheen painaminen olisikin ollut
vaarallista.

Kortti Akin kokoelmassa.

                                                                                   Surumerkki