Tuulimyllyt olivat aikoinaan tärkeitä, mutta Hausjärvellä ne eivät koskaan yleistyneet ja kilpailleet 
   vesimyllyjen kanssa.   

   Vesikäyttöisiä tullimyllyjä sensijaan rakennettiin useita Hausjärvelle 1800-luvun alussa. Näitä lähinnä
   talon ulkopuolisen viljan jauhatukseen tarkoitettuja liikeyrityksiä oli mm. Ridasjärvellä, Arolammilla ja
   Puujaassa. Tullimyllyt maksoivat veroa. Pieniä puromyllyjä oli ympäri pitäjää ja monet niistä toimivat
   vain kevät- ja syystulvien aikaan. Ne olivat joko verotettuja tai verottomia.
  
   Ryttylän tuulimylly

  

   Ryttylän kartano rakensi tuulimyllyn mailleen 1800-luvun puolivälin maissa ja se jäikin pitäjän ainoaksi.
   Mylly antoi käyttövoimaa myös pärehöylälle (mainitaan lehti-ilmoituksessa 1885).

   Tuulimylly korvattiin höyrykäyttöisellä myllyllä 1800-luvun loppupuolella.

  

Mylly sijaitsi Tuulimyllynmäellä
(Myllymäellä), kartanosta pohjoiseen päin lähellä nykyistä Marjapellontietä.

Nykyisin alue on pääosin rakennettu, eikä myllystä ole mitään jäljellä.

Tuulimyllyn merkkinä kartalla
on kolmio, jonka päällä vinoristi
(myllyn siivet).

Kartta: Venäläinen topografikartta 1885   

 Ryttylän kartano puutarhoineen   
 on kuvan alareunassa.

Kun maatilaa myytiin huutokaupalla,
mainitaan lehti-ilmoituksessa 1884:
" Tilalla on hyvässä kunnossa
oleva tuulimylly 2 parilla kiviä
jauhoja ja 1 parilla ryynejä warten. "
(Hämäläinen -lehti, 15.11.1884)