Yhteystiedot

Aki Ranta

akiranta@mbnet.fi

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:493494 kpl


   Hikiä ja Oitti sukuniminä


   Hikiä ja Oitti ovat Hausjärven nykyisiä kyliä, mutta tiesitkö, että ne ovat myös olleet sukunimiä ?
   
   Sukunimet ovat Suomessa syntyneet mm. erilaisista lisänimistä. Sukunimen perustana voi olla talon- tai kylännimi,
   isännimi, liikanimi tai ammattinimitys.

   Murteissa sukunimestä käytettiin mm. muotoja liikanimi, lisänimi, huutonimi. Sukunimi osoittaa henkilön kuuluvan
   tiettyyn yhteisöön, esim. taloon tai sukuun. Kun kyläyhteisön koko suureni, oli tarpeen erotella samannimiset
   henkilöt toisistaan lisänimen (sukunimen) avulla. Suurin osa sukunimistä voidaan jäljittää ensimmäisiin verokirjoihin
   1540-luvulle. Talon nimi muodosti usein sukunimen ja talonnimi taas sai alkunsa perustajansa yksilönimestä.
   Etunimi on ainoa yksilöivä nimi, kun taas sukunimi osoittaa kuulumisen esim. tiettyyn sukuun.
    

   Hikiä

   
Viikkosanomissa 19 / 1953 on artikkeli, jossa kerrotaan  Veikko Hikiä -nimisestä miehestä.

   Hän oli toverinsa kanssa joutunut Neuvostoliittoon vuonna 1951 ja pääsivät palaamaan takaisin lehtijutun mukaan
   vuonna 1953 vankileirillä viettyjen vuosien jälkeen.

hikianimi.jpg


                                                        Viikkosanomat 19 / 13.5.1953

   Oitti 

  
Noin vuonna 1415 syntyi Olavi Oitti. (ruotsiksi Olaf Oijthij) ja vuonna 1450 Sääksmäellä hänen poikansa
   Juho Olavinpoika Oitti.

   Sääksmäellä on nykykartoissakin Oitti -niminen talo. Vuonna 1740 syntyi Sääsmäen Ritvalassa
   Sipi Sipinpoika Oitti  -niminen mies (ruosiksi Sigfrig Sigfridsson Oitti).
   Oitti -nimeä esintyy 1400 luvulla Asikkalassa, Tuuloksessa ja Lammilla.

   Korpilahdella Oittilan talon perusti Erkki Oitti. Nykyisin Jyväskylän Korpilahdessa on Oittila -niminen kylä.