Yhteystiedot

Aki Ranta

akiranta@mbnet.fi

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:654325 kpl


10.11.2022

Kun Venäjän kaksoiskotka vaihtui kaloiksi - setelit 1915 ja 1918     

              Kun hopean hinta maailmalla 1870-luvulla kääntyi laskuun, moni valtio siirtyi kuntakantaan.
              Suomessa saatiin Venäjän keisarilta lupa siirtyä kultakantaan ja se tuli voimaan 1878.
              Tämän jälkeen kelpasi hopea vain vaihtorahana, jota yksityisen ei tarvinnut kerralla ottaa
              vastaan yli kymmentä markkaa. 
              Suomen kultamarkka sai Ranskan frangin arvon ja sen paino määriteltiin grammoina.
              Yksi markka vastasi 0.2903 grammaa kultaa.

              Kuvan yhden markan seteliin 1915 on painettu kuva vain toiselle puolelle eikä siinä ole
              mitään suojapainatuksia, paperi on vesileimatonta.

              "Suomen pankki maksaa tästä setelistä yhden markan kullassa".
 

raha2.jpg


                    Setelin yläreunassa on Venäjän kaksoiskotka ja arvonumeron ympärillä koristeena tyyliteltyjä ruiskukkia.
                    Seteli on pienikokoinen (60 x 100 mm). Setelin suunnittelijaksi on arveltu Eliel Saarista.


raha5.jpg                   
         Erikoinen kuvio

                   Itsenäistymisen jälkeen vuoden 1918 setelissä kaksoiskotka on vaihtunut kaloihin, jotka muodostavat
                   pyöreän koristekuvion. Venäjänkieli on poistunut setelistä.
                   
Nuolen kohdalla on pieniä renkaita, jotka on tulkittu ilmakupliksi. Tämän on tulkittu olevan satiiria -
                   kalat Venäjän kaksoiskotkan tilalla. Suomi (kalat) hengittää ... olihan Venäjän aikomuksena Bobrikovin
                   aikaan lakkauttaa Suomen oma raha. Suomen senaatti määräsi 9.3.1918 Suomen markan ainoaksi
                   lailliseksi maksuvälineeksi.                                    

raha4.jpg
                 Taustapuolen kuvassa soutuvene ja sen alapuolella kruunupäinen Suomen vaakuna.
                 Seteli on kooltaan hieman suurempi, kuin markan seteli ( 65x110 mm). Rahan on suunnitellut
                 Eliel Saarinen ja siinä on nähtävissä kansallisromantiikkaa.

                 Setelin päässä teksti:  " Laki Suomen Suuriruhtinanmaan Rahasta. Annettu Helsingissä 9. päivänä
                 Elokuuta 1877. 1 § Suomenmaan Rahalaitoksen kantana on kulta ainoana arvomittana ".          
                 Vielä siis mainitaan Suuriruhtinaskunta !

                 Vuonna 1918 punaiset saivat haltuunsa ison määrän valmiita ja puolivalmiita seteleitä ja painattivat
                 niitä itse lisää. Liikkeelle laskettiin 5, 20,100 ja 500 markan seteleitä. Sisällissodan jälkeen setelit
                 julistettiin laittomiksi, mutta koska ne erosivat vain sarjanumeroidensa perusteella, oli tilanne hankala.
                 Myös sarjanumeroiden raaputtamista ja muuttamista esiintyi.


                 _____________________________________________________________________________

                 Setelit Akin kokoelmasta. Tiedot: Tuukka Talvio, Suomen rahat, Suomen Pankki, 1993.