1.10.2022
     

 Vänrikki Stoolin tarinat postikorteilla

Johan Ludvig Runebergin kirjoittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät ruotsinkielisinä kahdessa
osassa 1848 ja 1860. Runot kertovat 1808-1809 käydystä Suomen sodasta, joka oli Ruotsin häviämä
puolustussota Venäjää vastaan. Runojensa aiheet Runeberg sai sodan veteraanilta vänrikki Pelanderilta.
 
Teos herätti ja voimisti heräävää kansallistunnetta ja se olikin pakollista luettavaa kouluissa vuosi-                kymmenten ajan. Teoksen osat suomennettiin 1867 ja1877.

    

        Vårt Land (Maamme) oli teoksen ensimmäinen runo. 
        J.L. Runebergin kirjoittaman laulun sävelsi 1848 Fredric
        Pacius. Laulu esitettiin julkisesti ensimmäisen kerran
        13.5.1848 ylioppilaiden kevätjuhlassa Helsingissä.
        Laulu vahvistettiin myöhemmin Suomen kansallislauluksi.

        Kuvan postikortti on Albert Edelfeltin piirtämä ja se on
        postitettu 1902. " Onnea alkavalle vuodelle 1903 ".
        Kortti n:o 44a.

        Vänrikki Stoolin tarinat kuvitti Runebergin tuttava   
        taidemaalari Albert Edelfelt vuosina 1898-1900.       

        Tunnetuin hahmo on ilmeisesti fiktiivinen Sven Dufva
        (Sven Duuva), joka kuvataan yksinkertaisena, mutta
        urhoollisena sotamiehenä.

        Runoissa esiintyvät mm. myös kenraalit Johan August
        Sandels ja Georg Carl von Döbeln, sotavanhus ja 
        Hurtti ukko (sotamies Hurtti).

        Runoteoksen toinen osa päättyy Porilaisten marssiin,
        josta tuli Suomen puolustusvoimien kunniamarssi ja
        jota soitetaan mm. suomalaisten olympiavoittajien
        kunniaksi. Sanat J.L. Runeberg, sävel tuntematon,
        tehty ehkä jo 1700-luvulla. Ensimmäiset sanat marssiin
        teki Zackris Topelius 1858.

      

        Postikortit

        Vänrikki Stoolin tarinoista on tehty monta postikorttisarjaa.
        Albert Edelfeltin kuvittamista korteista toinen sarja ilmestyi suomen- ja toinen ruotsinkielisenä.
       .Näistä korteista vanhin tunnettu on kulkenut vuonna 1900.
        Nämä aikanaan suositut postikortit olivat koko kansan vastalause sortoa ja väkivaltaa vastaan       
        Kortteihin saatettiin myös painattaa joulu- tai uudenvuodentervehdyksiä. 

        Suomenkieliset kortit olivat 1900-luvun alkuvuosina harvinaisempia kuin ruotsinkieliset, koska posti-
        kortteja lähetti pääasiassa ruotsinkielinen sivistyneistö.        
   
                  

                   Döbeln - vid Jutas, kortti n:o 27.   Ruotsinkielinen kortti on postitettu 1905.

                   Juuttaan tien taistelupaikka sijaitsi Uudessakaarelepyyssä ja siellä evesti Döbelnin johtamat
                   joukot löivät venäläiset 13.9.1808.

                   Kortissa kiitetään kirjeestä, ilmoitetaan paketin lähettämisestä sekä siitä, että sormustinta ei ole
                   löytynyt.

                 Kaksi rakuunaa. 100 -vuotismuisto sodasta 1808-1809. Piirros Albert Edelfelt.
                 Kustantaja O.Y. Launis A.B., Helsinki. Kortti on postitettu tammikuussa 1912.
                 Sarjaan kuuluu 24 korttia. Toinen sarja ruotsinkielisenä.

                 Vasemmassa alakulamassa: " Stooli toinen oli, toinen Luodiks nimitettihin; miehuus, voima
                 yhdenmoinen kumpaisellakin ".,

                 LOTTA SVÄRD, kortti n:o 37.A      Korttiin on painettu joulu- ja uudenvuoden toivotus.

                 Lotta Svärd -runo kertoo samannimisestä naisesta, joka lähti miehensä mukana rintamalle ja tämän
                 kaaduttua ryhtyi hoitamaan haavottuneita sotilaita (svärd suomeksi miekka).

                 Kortissa: " Ennenkuin Suomessa taisteltiin, tuli morsioks hän sotilaan, ja Svärd kun lähtöhön käskettiin,
                                  hän Lottansa vei mukanaa. "

                 Lotta Svärt -järjestön jäseniä kutsuttiin aluksi Lotta Svärdeiksi ja myöhemmin lyhemmin Lotiksi.

Korttien taustoista

Ylimmässä kortissa postimerkki
on liimattu normaalille paikalleen
ja korttiin painettu Suomen vaakuna
näkyy vasemmassa kulmassa.
Kortti on postitettu 1900 ja siinä toivotetaan onnea vuodelle 1901.

Vastaanotttaja kirjailija Santeri Alkio.

Vaakuna kielletään

Vaakunoita tai muita poliittista merkit-
tystä olevia merkkejä ei saanut olla
postilähetyksissä huhtikuusta 1901
alkaen.

Alemmassa kortissa vaakuna on
peitetty postimerkillä, koska sen
näkyminen oli jo kiellettyä.

Merkki on liimattu tarkoituksella niin,
että osa vaakunan alareunaa näkyy.
Usein merkki liimattiin ylösalaisin,
jolla osoitettiin harveksuntaa venäläis-
mallista postimerkkiä kohtaan.

Kortti on lähetetty 1902 painotuotteena,
jolloin taksa oli edullisempi. Tällöin viestin sanojen määrää oli kuitenkin rajoitettu.
Sana Postikortti on yliviivattu ja
sen tilalle on kirjoitettu Painotuote. 

Ruotsalaiset kortit.

            Myös ruotsalaiset taiteilijat innostuivat tekemään aiheesta kortteja.

            Sven Duuvaa esittävän kortin on piirtänyt ruotsalainen Carl Theodor Staaf ja sarja käsittää 20 korttia.
            Taustalle painettu teksti: muisto 100-vuotisesta sodasta 1808-1809.

            Staaf oli maalari, piirtäjä, piirustuksen opettaja ja hovimaalari. Hän on myös maalannut useiden ruot-
            salaisten kirkkojen alttaritaulut. Kortti on postitettu Oitista Siilinjärvelle 1910.

            Kortit Akin kokoelmasta.