4.2.2021
Arvokkaat täytekynät
Säiliöllinen mustetäytekynä kehitettiin jo 1800-luvulla. Aluksi mustetäytekynissä oli musteella täytettävät säiliöt ja myöhemmin tulivat käyttöön vaihdettavat mustepatruunat. Arvokkaissa mustetäytekynissä oli mm. kullatut kärjet. Kuulakärkikynät yleistyivät 1960-luvulla.
Kynävaras sai linnatuomion 1949
Ylivieskasta kotoisin olevalla työmies Uuno Torvikoskella oli suurena haaveenaan saada oma täytekynä ja hän varastikin Ryttylästä 1500 markan arvoisen kynän vuonna 1949. Mistä kynä varastetttiin, ei lahtijutussa mainita.
Lehtijutussa sanotaan, että viranomaiset katsoivat, ettei hän tarvitse täytekynää.
Teostaan mies tuomittiin miettimään tekoaan 1 vuodeksi vankilaan ja menettämään kansalais- luottamuksensa 3 vuodeksi. Ilmeisesti miehellä oli muitakin rikoksia samaan aikaan ?
Aikaisemmin Suomen rikoslaissa oli käsite kansalaisluottamus ja se tuomittiin menetettäväksi usein lisärangaistuksena vankilatuomion lisäksi. Kansalaisluottamuksen menettänyt ei mm. voinut äänestää, asettua ehdokkaaksi vaaleissa, pyrkiä virkohin tai harjoittaa esim. kauppiaan ammattia. Tuomio merkittiin myös kirkonkirjoihin, siviilirekisteriin ja virkatodistukseen. Menetys voitiin tuomita ainaiseksi tai määräajaksi (1-15 vuotta). Käsite poistui rikoslaista 1969.
Lähde: Helsingin Sanomat, 22.7.1949
Kunta palkitsi täytekynällä 1950
Kunta palkitsi 10 vuotta kunnan palveluksessa olleen neiti Mirja Larjamon täytekynällä.
Kunnanhallituksen pöytäkirjassa mainitaan, että hän saa itse valita kynän.
Lähde: Hausjärven kunnanhallituksen pöytäkirja, 17.4.1950
|