5.4.2021

 Lennätin Suomen rautateillä 

  Suomen ensimmäinen lennätinlinja Pietarista Helsinkiin otettiin käyttöön 1855 ja neljä vuotta
  myöhemmin se ulottui jo Tornioon asti. Torniosta oli edelleen yhteys Ruotsin lennätinverkkoon.

  Lennättimiä pidettiin sotilaallisesti erittäin tärkeinä ja lennätinverkko kuului Suomessa yleis-
  venäläiselle lennätinylilaitokselle, eikä edes Suomen senaatti saanut sitä hallita. Siviilikäytössä
  olevissa sähkösanomissa sai käyttää aluksi vain venäjän kieltä, koska Venäjällä pelättiin, että
  vallankumoukselliset ottaisivat lennättimet käyttöönsä.

  Valtionrautateillä oli virkanimikkeenä sähköttäjä ja sähkösanomia välitettiin asemilta myös yksi-
  tyishenkilöille.

  Riihimäen ensimmäinen asemapäällikkö  A. W. Öller paransi kerran erään naisen hammassäryn
  kytkemällä johdon lennättimestä särkevään hampaaseen ja alkamalla morsettaa.

  Lennättimet poistettiin rautateillä käytöstä 1950-luvulla, mutta Neuvostoliiton välisessä liikenteessä 
  ne olivat käytössä vuoteen 1972 asti.


  Muut yhteydenpitolaitteet

  Vasta 1930-luvulla saatiin puhelinyhteys joka asemalle. Rautatiet kehitti 1960-luvulla linjaradio-
  järjestelmän, jonka rakentamisessa Suomi oli edelläkävijä koko maailmassa.
  Linjaradio oli rataverkolla toimiva analoginen VHF-taajuuksia käyttävä radioverkko, joka oli käytössä
  1962-2011. Salora oli järjestelmän rakentaja.
   
  Vuonna 1968 vetureihin asennettiin ensimmäiset Saloran radiopuhelimet ja 1974 Nokian tukiasemat
  tulivat käyttöön.


   Sähkösanomia Hausjärven asemille

sanomahikia2.jpg
                  
Sähkösanoma Hikiän asemalle Kuopiosta 1800-luvun loppupuolella, yksityishenkilölle.
                  Lomakkeen kielinä ruotsi ja venäjä.  " Onnea liitolle toivottavat ... "

 ryttytelegraf1.jpg

  

                  Sähkösanoma Ryttylän asemalle Masalasta 1911, yksityishenkilölle.
                  Lomakkeen kielinä suomi, ruotsi ja venäjä.  RYTTYLÄ -asemaleima.
 ______________________________________________________________

        Sähkösanomat Akin kokoelmasta.
        Lähde (teksti): Matti Rinne, Aseman kello löi kolme kertaa, Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa.