12.03.2021
Ryttylän kartanon tuulimylly,
pitäjän ainoa lajissaan
Akvarellimaalaus 20 x 23,50 cm, Turun kaupungin taidekokoelma.
Ei signeerausta, takana merkintä: " Utsikt från Ryttylä Original
Sigrid Granfelt "
Lähde: Historian kuvakokoelma / Museovirasto
Ryttylän tuulimylly oli malliltaan ns. mamsselli-mylly. Piirroskuva: Pieni tietosanakirja III, 1927.
Maalauksen mukaan kyseessä näyttää olleen Mamsellimylly, joka on tuulimyllymalleista monimut-
kaisin ja sen aikaisen teknisen kehityksen huipulla. Näitä rakennuttivat kartanon herrat ja muut suur-
tilalliset mailleen.
Myllyn yläosa eli hattu oli käännettävissä tuuleen. Maalauksessakin näkyy pitkät kääntöpuut myllyn
hatusta maahan.
Myllyn huipulla olevasta puisesta hammasrattaasta voima välittyi vaihteen kautta pystyakseliin,
sen alapäässä vaakatasossa olevaan hammasrattaaseen ja lopuksi myllynkiviin. Myllyssä on neljä siipeä.
Suomessa tämän tyypin tuulimyllyjä on vielä jäljellä 73 kpl.
Tuulimyllyt vastaan vesimyllyt
Tuulimyllyt olivat aikoinaan tärkeitä, mutta Hausjärvellä ne eivät koskaan yleistyneet ja kilpailleet
vesimyllyjen kanssa.
Vesikäyttöisiä tullimyllyjä sen sijaan rakennettiin useita Hausjärvelle 1800-luvun alussa. Näitä lähinnä
talon ulkopuolisen viljan jauhatukseen tarkoitettuja liikeyrityksiä oli mm. Ridasjärvellä, Arolammilla ja
Puujaassa. Tullimyllyt maksoivat veroa. Pieniä puromyllyjä oli ympäri pitäjää ja monet niistä toimivat
vain kevät- ja syystulvien aikaan. Ne olivat joko verotettuja tai verottomia.
Ryttylän tuulimylly
Ryttylän kartano rakensi tuulimyllyn mailleen 1800-luvun puolivälin maissa ja se jäikin pitäjän ainoaksi.
Mylly antoi käyttövoimaa myös pärehöylälle (mainitaan lehti-ilmoituksessa 1885).
Mylly mainitaan hyväkuntoiseksi (lehti-ilmoitus 1885).
Tuulimylly korvattiin höyrykäyttöisellä myllyllä vuoden 1895 paikkeilla..
Kirkonkirjoissa mainitaan kartanon väkeen kuuluva mylläri Doncke.
Kartanon omistajat vaihtuivat
Ryttylän kartanon omistajana oli majuri Karl Adolf Granfelt vuodesta 1788 lähtien.
Hänen jälkeensä omistajaksi tuli varatuomari Karl Gustav Granfelt vuodesta 1863 alkaen. Hän oli
osallistunut kartanon toimintaan jo vuosikymmeniä ja tehnyt paljon uudistuksia kartanon toimintaan,
perustaen mm. olutpanimon.
Seuraava kartanon hoitaja oli 1874 oli sotarovasti August Edvard Granfelt. Vuonna 1876 kartano myytiin
kenraalimajuri Karl August Mauriz Standertsköldille.
1885 kartanon osti eversti Hugo Robert Standertsköld, joka omisti myös Aulangon Karlbergin.
Tässä on lueteltu vain osa Ryttylän kartanon omistajista.
Tuuli irrotti siivet 1887
Hämeen Sanomien jutun mukaan kova myrskytuuli irrotti
tuulimyllyn siivet jättäen vain rungon vartiotornin näköiseksi
mäelle seisomaan. Myrsky oli maaliskuun alussa.
Mylly sijaitsi Tuulimyllynmäellä
(Myllymäellä), kartanosta pohjoiseen päin lähellä nykyistä Marjapellontietä.
Nykyisin alue on pääosin rakennettu, eikä myllystä ole mitään jäljellä.
Tuulimyllyn merkkinä kartalla
on kolmio, jonka päällä vinoristi
(myllyn siivet).
Kartta: Venäläinen topografikartta 1885
Ryttylän kartano puutarhoineen on kuvan alareunassa. Kun maatilaa myytiin huutokaupalla, mainitaan lehti-ilmoituksessa 1884: " Tilalla on hyvässä kunnossaoleva tuulimylly 2 parilla kiviä jauhoja ja 1 parilla ryynejä warten. "
(Hämäläinen, 15.11.1884) Lue Museoviraston inventointi- Tuulimyllynmäki mm. sivu 15 ja 17
_____________________________________________________
Lähteet: Oiva Keskitalo / Hausjärven historia, kartta Kansallisarkisto
|
