25.01.2021

  
    Kuutamopostikortit sortoa vastaan

     Sortokausina lähetettiin passiivisena vastarintana mm. Suomen vaakuna- ja lippuaiheisia kortteja.

     Myös kuutamomaisemat (valokuvakortit) valjastettiin passiivisen vastarinnan käyttöön ja niistä tuli
     poliittinen ase.

     Korttien tumma väritys ja kuu loi öisen, kylmän, uhkaavan ja mystisen tunnelman. Suomi alkoi
     korttien maisemissa kietoutua yön pimeyteen. Jäätävä kylmyys oli laskeutunut maahan.
     Kuutamomaisemakortteja julkaistiin useista suomalaista kaupungeista.
     
     Postikorttien maisemakuvat oli luonnollisesti kuvattu päiväsaikaan ja kuu (valkoinen ympyrä)
     lisättiin painovaiheessa. Kuvista voi helposti havaita, ettei kuu ole luonnollisen näköinen.
     Samasta kuvasta voitiin tehdän eri versioita. Kuutamokortit ilmestyivät Suomessa loppuvuo-
     desta 1898 ja monet kortit ovat vihertävän sävyisiä tai ne on painettu vihertävälle kartongille.

     Mm. Runebergin patsaasta valmistettiin kortti talviasuun lisäämällä lunta kesäiseen kuvaan.
     Korttikuvassa palmut patsaan juurella lumisessa kuvassa. Valokuvaa siis manipuloitiin !

          Helsinki, Esplanadi
          " kuutamossa "

         
         Kortissa lukee:
         Runebergin Esplanaati.

         O. Lindtröms Antikv. &
         Frimärksaff.  Alexaders-
         gatan 18.
         ________________

         Runebergin patsas aivan
         kortin oikeassa reunassa.

         Kortti kulkenut postissa
         17.9.1898 Saksaan.

   

             Imatran koski " kuutamossa ".

             Imatran koski on Suomen
             vanhin turistinähtävyys ja 
             sitä tultiin ihailemaan
             Venäjältä asti.

             Merkintä kuvapuolella:
             H.E. Fagerlund

          Joensuu " kuutamossa ".

          Postikortti kirjoitettu 18.10.1900.

          Merkintä kuvapuolella:
          Schüterin kirjakauppa.

         Joensuu kortti lähetetty laivalla Ruotsiin postileiman mukaan 19.10.1900 ja postitettu 2 kopeekan
         ns. rengasmerkeillä !  Rengasmerkit ilmestyivät 1891. 
         HUOM!  Postimerkit on liimattu ylösalaisin passiivisen vastarinnan merkkinä. Saapumisleima Sundsvalliin
         22.10.1900.                

         Venäläiset olivat kieltäneet Suomalaisten postimerkkien käytön ulkomaapostissa 1.1.1900 alkaen.
         Rengasmerkit katsottiin keisarikunnan postimerkeiksi ja niissä olevat renkaat osoittivat niiden olevan
         tarkoitettu Suomea varten..

         Lähde / kuutamokortit:  Glorian Antiikki 7/2012, Olavi Hankimo ©.        Kortit Akin kokoelmasta.