Hausjärven Urheilijain perustava kokous pidettiin Ahjolassa 10.7.1929. Läsnä oli 27 urheiluasioista innostunutta
miestä. Toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Aarne Pahkajärvi ja jäseniksi Kalle Arvola, Matti Aalto, Eino Koivisdto,
Paavo Lehto, A. Perttula ja Bruuno Nurmela.

Seuran ensimmäinen vuosikokous pidettiin jo 31.7.1929, jolloin hyväksyttiin seuran säännöt ja seuran nimeksi
annettiin Hausjärven Urheilijat. Päätettiin anoa seura rekisteröitäväksi ja liityttäväksi SVUL:ään.
Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aarne Pahkajärvi. Hausjärven kunta antoi 3000 mk:n avustuksen.

Seuralla oli mm. seuraavat jaostot: voimistelujaosto, yleisurheilujaosto, hiihtojaosto, poikaurheilujaosto ja
pesäpallojaosto. Lisäksi harrastetttiin suunnistamista ja pyöräilyä.

Seuran 20-vuotishistoriikissa mainitaan uinnista hauskasti seuraavaa:
" Uinti on jäänyt melko vähäiseksi, johtuen osaksi siitä, että vaikka pitäjän nimessä esiintyykin järvi,
niin harvat pitäjäläisetkään edes tietävät, missä sellainen on olemassa, niin pieneksi Hausjärvi
aikojen kuluessa on muuttunut ".

Karhin hyppyrimäessä järjestettiin ennen vuotta 1939 kahdet mäkikilpailut. 
Sotavuosina seuran johtohenkilöistä joskus vain yksi oli kotona, yrittäen pitää toimintaa edes jotenkin yllä.

Seuralle hyväksyttiin 1930 urheilupuku sekä kankainen ja metallinen rintamerkki.

Kuvassa Ahjolan urheilukenttää rakennetaan 1920-luvulla  (kuva:  Akin arkisto)

Maanviljelijä Väinö Jaakkola lahjoitti 1924 suojeluskunnalle noin hehtaarin kokoisen alueen kenttää varten Ahjolan takaisesta maastosta. Harjuisessa maastossa olevan lukon rinteitä leikattiin ja pohjaa tasattiin.
Kenttä valmistui väliaikaiseen kuntoon juhannuksena 1925, jolloin pidettiin avajaisjuhla urheilukilpailuineen.

Kentän perusparanus tehtiin 1930-luvun alkupuolella, jolloin avustuksena valtiolta saatiin 10 000 mk ja kunnalta
5000 mk. Kentän kaltevuutta poistettiin ja juoksurata uusittiin.
Lopullisesti kenttä valmistui 1936. Kenttää pidettiin hyvänä, koska se oli tuulilta suojaisessa paikassa.
Kentällä oli 300 metrin mittainen juoksurata, jolla kilpaili myös tunnettu "Oitin kanuuna" eli Elmer Niklander
1.9.1929 Hausjärven suojeluskunnan järjestämissä urheilukilpailuissa. Niklander voitti kiekonheiton tuloksella
39,77 m.
Kentällä oli 300 metrin tiilimurskarata, jolla 4 juoksurataa ja 100 metrin suoralla oli 6 juoksurataa.

Kenttää käytettiin aina vuoteen 1957 asti, jolloin Hikiään valmistui kunnan rakentama urheilukenttä nykyisen
Eskon koulun viereen. Ahjolan vanha urheilukenttä on nykyisin haulikkoampujien harjoituskenttänä.