Hausjärven rautatieliikennepaikat

Hausjärvelle rakennettiin Riihimäki-Pietari ja Riihimäki-Hämeenlinna radat. Hausjärvellä pysähdyspaikkoja
olivat Erkylä (Erkkylä, myöh. Monni), Hikiä, Mommila, Oitti, Riihimäki ja Ryttylä. Lisäksi juna pysähtyi Riihi-
mäeltä Lahteen mentäessä tarvittaessa Kekomäen, Haukan,Torholan ja Pursijärven seisakkeilla.

Riihimästä Ryttylään päin mentäessä oli Hirvenojan seisake. Merkitty mm. kartalle 1937.

     Hikiän asema

Hikian_asema_1892.jpg



















 Hikiän asema 1892, laajennus rakennuksen oikeassa päässä. Asema nimi ruotsiksi Hikie.   
 Lähde: Finna

asema1.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 



   




    Hikiän rautatieasema kokonaan laajennettuna. Valokuvakortti, kulkenut postissa 1915               

    Hikiän asema on rakennettu vuosina 1867-69 IV luokan aseman tyyppipiirustusten
    mukaan ja sitä on laajennettu vuosina 1873 ja 1904. Rakennuksen vasemmassa päässä
    näkyy kaivokoppi ja aseman edessä opastimien veivikaappi. Veivikaapin kohdalta oli
    sisäänkäynti ennen laajennusta.
    1800-luvulla aseman seinässä luki sana HIKIE ja 1900-luvulla ennen itsenäistymistä
    HIKIÄ sekä sen alla sana HIKIÄ venäjän kielellä.
              
    Asema muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1976  ja tavaraliikenne lopetettiin
    1991. Vuonna 2005 laiturit siirrettiin lähemmäksi maantiesiltaa.

    Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.

piiroshikiaasema.jpg

   






 Pietarin-Riihimäen rautatierakennuksia / neljännen luokan asemarakennus.
 Lähde: Kansallisarkisto

            

piirroshikia.jpg

   Hikiän asema alkuperäisessä radan pituusprofiilissa, jossa kuvattu radan asemia

ratakaavioHik.jpg

                                       






             Ratakaavio Hikiän asema, 1923

Hikiaas.jpg

                               






















             Hikiän asema hienosti kunnostettuna. Kuva 5.7.2020 / Aki R.

             _________________________________________________________________

    Oitin asema

asema2.gif

     Höyryveturi Oitin asemalla. Postikortti kulkenut 1920.  Kustantaja H. Saastamoisen kirjakauppa, Oitti.


   piirrosoitinasema.jpg
























   Kolmannen luokan aseman tyyppipiirustus. Lähde: Kansallisarkisto.

junalippu.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                       
                                           

 Oitin asema on rakennettu 1867-69 III luokan aseman tyyppipiirusten mukaan
 ja sitä on laajennettu vuosina 1876 ja 1917.
 Asema muutettiin 1989 miehittämättömäksi liikennepaikaksi. Matkustajajunien
 pysähtymispaikka siirrettiin 1995 reilut puoli kilometriä Lahden suuntaan.
 Vanha asema jäi tuolloin vielä tavaraliikenteen käyttöön ja se sai nimekseen
 Hausjärvi.
 Museovirasto on luokitellut Oitin asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi
 suojelukohteeksi. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.

 

asema3.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                         

                                                       

   Oitin asema. Valokuvakortti (taustaviivoitus), n. 1950-luku. Kulkematon. 
   Rautakirjan kioski asemalaiturilla.

 

kuva404.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



    


  Oitin asema laajennuksineen. Valokuva, ei taustaviivoitusta.
  Huomaa rakennuksen keskellä oleva ovi ja opastinkammet aseman edessä.                     
                                                                                

 _______________________________________________________________________ 

       Ryttylän asema

ryttylanasemalaiturilla.jpg










Ryttylän asema noin 1909-1910. Kuvaaja Daniel Nyblin. Lähde: Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma/Finna.

Huom! Aseman edessä korotettu tavaranlastauslaituri, matalampi matkustajalaituri tämä edessä sekä lyhdyt seinällä.
Aseman nimeä ei näy seinällä. Odotuspenkki laiturin päässä ja postin kirjelaatikko rakennuksen oikeassa päässä.

asema4.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                    

     Ryttylän asema. Valokuvakortti (taustaviivoitus), noin 1950-luku. Ei postitettu.


 Ryttylän asemarakennuksen perustukset tehtiin 1863 ja paikalle siirrettiin vanha
 asuinrakennus. Tämä palveli asemarakennuksena vuoteen 1900 saakka, jolloin paikalle
 tehtiin kuvan rakennus, joka oli käytössä vuoteen 1973 saakka.

 Myytiin huutokaupalla poissiirrettäväksi ja purettiin. Asemarakennuksena toimi sen
 jälkeen entinen asemapäällikön asuinrakennus. Rautakirjan kioski asemalaiturilla.
 Henkilöliikenne lopetettiin 1981, mutta sitä jatkettiin 1982. Asema muutettiin miehittä-
 mättömäksi 1983.

asema5.gif

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                           
    Ryttylän asema. Valokuvakortti. Vuosi ???. Ei postitettu.


 

      Mommilan asema

asema8.jpg

 

 

 


                      

                                 

                                         


        
Mommilan pysäkki on ollut olemassa ainakin vuodesta 1905 lähtien.
        Alkuperäinen pysäkkirakennus purettiin ja paikalle rakennettiin 1920 Thure Hellströmin
        suunnittelema asemarakennus.
        Rakennus poikkeaa huomattavasti rakennustyyliltään muista radan asemarakennuksista.
        Mommilan kartanon omistaja Alfred Kordelin suunnitteli radan rakentamista kartanoon
        asti, mutta hanke kuivui joidenkin maanviljelijöiden vastustukseen. Matkaa tuolloin Lammin
        pitäjän puolella olleelle kartanolle oli noin viisi kilometriä.

        Kartanosta maitoa vietiin Mommilan aseman kautta aina Pietariin asti. 

        Mommilan asemarakennus sijaitsee poikkeuksellisesti radan oikealla puolella !
        Tämä johtuu Mommilan kartanoon suunnitellusta radasta.
        Muut Helsinki-Pietari radan aseman ovat vasemmalla puolella rataa.   

        Asema muuutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1977 ja tavaraliikenne lopetettiin
        1990 sekä viimeiset sivuraiteet ja viahteet purettiin 1997. Puutavaran varastointia on
        asemalla jatkettu sen jälkeenkin.            

        Vuonna 2004 rakennettiin aseman itäpuolelle tasoristeyksen korvaava silta ja sen viereen
        uudet matkustajalaiturit.
        
Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.

kuva25.jpg

 

 

 

 


 


 

  Monnin seisake  (Erkkylä, Erkylä)

 

     kuva309.jpg

 

                                             

        

                            

       Erkkylän laituri avattiin 1912 ja pieni laiturirakennus tehtiin 1917. Erkylän kartano sijaitsi noin
       viiden kilometrin päässä asemasta.

       Liikennepaikka nimettiin Monniksi 1925. Vuonna 1933 valmistui uusi laiturirakennus ja    
       toukokuussa 1959 liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi.

       Rakennus purettiin 1980-luvuun alussa ja seisake lakkautettiin 1996.

                                                       

          __________________________________________________________________________________
 

      Hirvenojan seisake Riihimäki - Hämeenlinna radalla

    Hirvenojan_pysakki1.jpg



               


      Hirvenojan seisake Hausjärvellä Riihimäeltä Hämeenlinnaan päin mentäessä.
      Tasoylikäytävä sekä ratavartijan talo.
      Kuvattu 1964 / S. Rintasalo, Museoviraston kuvakokoelma.

      Henkilöliikenne paikassa alkoi 1.12.1931 ja päättyi 31.5.1970.

           


 

      Riihimäen asema

      Riihimäki kuului Hausjärven kuntaan vuoteen 1922 asti.

      Riihimäen aseman suunnitelmia muutettiin useaan otteeseen radan rakennustöiden aikana.
      Vuonna 1891 aseman perustukset olivat jo valmiina, mutta itse rakennus jäi rakentamatta ja
      asemalle sijoitettiin vain tavaramakasiini, vesitorni, puuvaja sekä laiturikatos.
      Höyryveturin vedonottoa varten olevaa vesitornia ei ollut muilla Hausjärven asemilla.
     
      Vuonna 1868 Riihimäelle siirrettiin Hyvinkään työpäällikön asuinrakennus, joka oli rakennettu
      1857. Rakenusta muutettiin useaan otteeseen ja 1886 siihen tehtiin lisäsiivet. Posti sijaitsi
      asemalla vuoteen 1908 saakka. Vuonna 1907 valmistui kapearaiteinen rata Riihimäeltä Lopelle.

      Nykyinen asemarakennsu valmistui 1935 ja se edustaa tyyliltään siirtymävaihetta klassismista
      funktionalismiin.

riihimakiasema.jpg









Riiihimäen asema 1909.
Lähde: Finna / Historian kuvakokoelma, M.L. Carstenin kokoelma.

asema6.jpg





 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                          

     Kuvan postikortti on painettu aivan 1900-luvun alussa ja kulkenut elokuussa 1909

     Alareunassa teksti: " Distributionsaffären Express Jakeluliike ".
     Asemaa kuvaavat postikortit ovat Riihimäen vanhimpia paikkakuntakortteja.

asema7.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                     
      W.E. Björkbomin kustantama postikortti, merkinnällä E.G.S.i.S. No. 10701/2.

      Kuvan kortti on kulkenut postissa heinäkuussa 1917.
      Aseman päässä näkyy lehtikioski. Rautatiekirjakauppa sai kirjojen, lehtien ja korttien yksinmyynti-
      oikeuden kaikilla rautatieasemilla vuonna 1913.


 

      Rautatien pakettikortteja ja VR:n leimoja

kuva63.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

     Kortilla on lähetetty 9 kg:n paketti vaatetavaraa vuonna 1921 Ryttylän asemalta Orimattilaan.

     Kortilla on rahtimaksuna yhden ja kolmen markan pakettimerkit leimattuina Ryttylän aseman soikealla
     asemaleimalla 2.5.1921. Kortin on täyttänyt virkailija K. Halmekytö ( leima ). Kaavake on maksanut 5
     penniä ja kirjoittaminen toiset 5 penniä.

 

kuva64.jpg

Ryttylän asemaleimalla mitätöity
VR-paketttikortti v. 1921.

 

 

 

 

 

Hikiän asemaleimalla leimattu VR:n
ilmoituskortti vuodelta 1948,
jolla on ilmoitettu saapuneesta 45 kg
painoisesta kaapista.

 

 

 

 

 

Oitin asemaleima kuorella vuodelta 1909






Lue lisää Akin sivuilta

>>> Lue myös:   RYTTYLÄ -asemaleima eri kohteilla



>>> Katso myös:   VR-osoitelipukkeita (määräasemalipukkeet) Hausjärven asemilta


>>> Postivaunu- ja asemanumeroleimoja Helsinki-Pietari radalla 1800-luvulla